Asasakka Kommune Kujallermi nunaqatikka
Tamassi ukiumi nutaami pilluangaaritsi.
Ukioq qaangiuttoq, ukiullu siulii qinigaaffimmi uani kommunalbestyrelsimi sulianik inerititaqarfiusut kingumut qiviarlugit nuannaarutissaqarluarlunga ukioq aallartippara.
Tulluusimaarpunga meerartatta amerlanerpaat pitsaasumik siunissaannik qulakkeerinninniarluta periarfissaqartitsiniarlutalu inunnik isumaginninnermik annertuumik suliaqarsimagatta, aamma illoqarfittatsinni tamani ornittakkanik unnuiffigineqarsinnaasunik pilersitsisimanerput pillugu.
Matumami kingunerivaa meeqqat inuusuttullu inuuniarnerminni ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut amerlanerusut qanimut oqaloqatigineqarsinnaanngornerat, ikiuiniarluni sulianik aallartitsinerit, aamma meeqqat peqqinnarnerusumik inuuneqalernerannik malitseqartut. Matumanilu suliassat amerlineranni assannik sullissisussanik amigaateqaratta Naalakkersuinikkut suliaqartunut ikiortissarsiorsimanitsinni ikiorneqarluta aallartinnerput qujamasuutigivara. Meeqqammi ilaqutaasullu sullinneqarnissaat pisariaqavippoq.
Iluarisimaarpara kommunitsinni innuttaasut sumiikkaluarunilluunniit eqaatsumik sullinneqarnissaat anguniarlugu allaffissornikkut allannguisimanitsinnut, aamma allaffissornermi pisortat Narsami Nanortalimmilu atorfinitsinneqarsimanerinut.
Ilami suliarpassuit naammassisagut pillugit tulluusimaarutissaqaqaagut, soorlu;
Mittarfissap aqqusernani asfalterisoqarnissaa qulakkeersimagipput.
Nuupilummi aqquserniornissaq pillugu pilersaarusiortoqarnissaanik qulakkeerinninnerput.
Akileraarummik procentimik ataatsimik appaanerput.
Nanortalimmi meeqqeriviliortitsinerput aamma allaffissuarmi nutarterititsinerput; inissianik nutarsaanerput, Ilaqutariinnut sullissiviup illutaarnera.
Illoqarfinni tamani qimarngueqalernera, meeqqanut inuusuttunullu ornittagaqalernera, aamma Qaqortumi angerlarsimaffeqanngitsunut kialaarfimmik pilersitsinerput.
Suliat tamakku allarpassuarnik ilaqartut kommunalbestyrelsimi suleqatigiilluta anguagut. Suliassarpassuilli allat siunissami utaqqivaatigut, taakkulu tamatta akisussaaqatigiilluta suleqatigiiffigiumaarigut neriuppunga.
Inuussutissarsiutit periarfissallu kommuniat
Ukiuni makkunanni kujataa periarfissat kommuniattut ilisaritissallugu tulluartuuvoq. Aappaagumi Qaqortumi mittarfissaq pilersaarutit malillugit atuutilertussaavoq.
Tamanna inuussutissarsiutinik ingerlataqartunut sunniuteqarluartussaavoq, inuussutissarsiutinillu nutaanik pilersitsinissamut aamma periarfissatsialaalluni.
Tamatuma saniatigit aatsitassarsiorfiit neriunaateqarluartut pingasut tassa Nalunaq, Killavaat alannguanni aatsitassat qaqutigoortut aamma Amitsumi aqerluusassaqarfik suliffippasuarnik nassaqataqartussaapput.
Matumanilu suliffissat 500-t missaanniittut amerlanerpaat kommunitsinneersunik inuttalersorneqarnissaat kissaatiginaqaaq. Tamanna anguniarlugu ukiumi qaangiuttumi suliffeqarfiit innuttaasullu aatsitassarsiorfinni suleqataasinnaanerannut piareersarnissaannik periarfissikkusullugit Aatsitassarsiorneq pillugu saqqummersitsivugut.
Aningaasaqarneq
Mittarfittaarnissap aatsitassarsiorfiillu ingerlalluartut kommunitsinni aningaasatigut kaaviiaartitsilluarnissaat neriuuteqarfigilluarpara. Kommunitsinnimi annertunerusumik ineriartortitseqqinnissamut aningaasanik kaaviiaartitsinerunissatsinnik pisariaqartippagut.
Qinigaaffik una aallartimmat aningaasanik aqutsineq pitsaanngimmat 2021-mi aallartiinnaavilluta sukangasuumik aningaasanik aqutsinissaq siunniussimavarput.
Aningaasaqarnermut systemi atulersimasarput aallaavigalu sulisut kommunalbestyrelsimilu ilaasortaasugut tamatta arajutsisatsinik aningaasaqarnikkut pitsaanngitsumik inissisimalersimanerput 2024-mi upernaakkut paasivarput.
Qanittumilu kommunalbestyrelsi ilisimatinneqarpoq Namminersorlutik Oqartussat kommunip aningaasaqarnera aarleqqutigalugu 2020-mi saaffiginnissuteqarsimasoq. Taamani qinikkat ilisimatinneqarsimannginnerat kommunalbestyrelsimit assorsuaq uggorineqarpoq. Taamaaliortoqarsimasuugaluarpammi massakkut kommunalbestyrelsiusoq allatut ittumik tulleriaarinissamut pitsaanerusumik periarfissaqarsimassagaluarpoq.
Aningaasartuutit isumaginninnermut, utoqqarnut, innarluutilinnut meeqqanillu inissiinermut atukkat kiisalu sulisunut inissianik pisineq, aningaasaqarnitsinnik artukkiisimapput, taamaattumik kommunip tigoriaannagassanik atugassaasa 100 mio. koruuninik ilaneqarnissaannik qinnuteqarsimavugut.
Akileraarutinut Namminersorlutik Oqartussanut akiitsorineqalersimasut akilersorsinnaajumallugit ileqqaarnissamut pilersaarummik ukiunut tulliuttunut arfinilinnut atuuttussamik kommunalbestyrelsi akuersissuteqarpoq. Taamaammat kommunip ingerlatsinermut aningaasartuutai apparsarneqassapput, matumanilu sutigut tamatigut sukaterisariaqarpugut.
2025-mut missingersuutit kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqartut ilumut ileqqaartoqarsinnaaneranik takussutissiipput.
Inuiaqatigiit akornatsinni amerlavallaat ataasinngornermi napparsimasarput imaluunniit akissarsiffiup aqaguani napparsimasarlutik. Ingerlaaseq taama ittoq qimattariaqarparput, taamami ingerlaannarnissamut akissaqanngilagut. Akissarsiatigut aningaasartuutinik qanoq apparsaassanerluta misissuissaagut, kiisalu angalanernut pisiniartarnernullu ileqqaartariaqarluta.
Utoqqaat illuini, paaqqinnittarfinni, atuarfinni kiisalu isumaginninnermut tunngasuni suliassat inatsisitigut piumasaqaataasut isumagissavavut, meeqqanillu angerlarsimaffiup avataanut inissiinernik pinaveersaartitsissamut pikkorinnerulertariaqarluta.
Atuarfiit paaqqinnittarfiillu
Atuarfeqarneq eqqarsaatigalugu kommunitsinni tulluusimaarutissaraarput alimmasissumik atuartitisarneq siuttuuffigalugu ingerlakkatigu.
Nunaqarfiit ilaat, savaateqarfinnilu angerlarsimallutik atuartinneqartartut, alimmasissumik atuartinneqartartut ilagaat. Alimmasissumikatuartitisarnerup saniatigut ilinniartitsisumik angalasartumik peqarpugut, matumani ilaatigiut timelærerit qanimut suleqatigalugit atuartitsinissamut aqqutissiuussiffiusumik.
Siusissukkut iliuuseqarneq Kommune Kujallermit pingaartinneqarpoq, maannalu meeqqerivimmiit atuarfimmut ikaarsaarnermut aalajangersimasumik ilaalersimalluni.
Atuarfik pillugu periusissiaq Kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarpoq, tassanilu angajoqqaat, ilinniartitsisut kiisalu innuttaasut suliamut peqataatinneqarsimapput. Meeqqat ilikkariartornerat, ineriartornerat kiisalu pitsaasumik attaveqatigiinnerat periusissiami pingaarnerpaanut ilaatinneqarput, soorluttaaq ilinniartitsisut piginnaanerisa ineriartortinneqarnissaat aqutsisugissaarnissarlu pingaartinneqarsimasut. Atuarfik inuiaqatigiit toqqammavigaat sulillu nukittorsarlugulu sammisariaqarparput.
Inunnik Isumaginnittoqarfik
Kommunitsinni isumaginninnikkut ajornartorsiutit qinigaaffiup ingerlanerani sallersaatillugit ukkatarivagut, sulilluartoqarneranilu ikiorneqarnissamik pisariaqartitsisut nammineerlutik saaffiginnittut amerlipput.
Kisianni nassuerutigisariaqarsimavarput isumaginninnermi siunnersortinik ilinniarsimasunik amigaateqarnerup qanoq annertutigisumik kinguneqarnera, ilaatigut nammineq sulisutsinnut, aamma innuttaasunut ikiorneqarnissaminnik annerpaamik pisariaqartitsisunut. Inatsisit Inatsisartunit atulersinneqarsimasut malissallugit kommunitut pisussaavugut. Taamaammat kommunitsinni meeqqanut, inuusuttuaqqanut kiisalu innarluutilinnut suliassarpassuit isumagisinnaajumallugit Naalakkersuisunut ikiortissarsiorpugut. Suliassaqarfinni taakkunani sulianik ingerlatsinermi ukiuni kingullerni pitsanngorsaataasimasut annaajumanngilavut annaasariaqarnagillu. Neriuppunga oqilisaanneqarnitsigut suliassat inatsisit malillugit suliassaasut suliariinnarnagit kommuninik allanik peqateqarluta aaqqiissutissanik ataavartunik nassaarsinnaassasugut. Meerartavut inuusuttuarartavullu kiisalu innarluutillit ataavartumik sullinneqartariaqarput, sapinngisatsinnillu inatsisit eqqortinniartariaqarpavut.
Naalakkersuisunik suleqateqarfigisarput alla tassaavoq meeqqat angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut ikinnerpaamiitsinniarlugit suliniut. Ilaqutariit amerlanerusut annerusumik tapersersorneqarnerannik tamanna kinguneqassaaq, suliarlu tamanna aallartilluareerpoq.
Ukiuni arlalinni kujataa akitsuuserisoqarsimanngilaq, tamannalu pisariaqavimmat arlaleriarlunga Naalakkersuinikkut suliaqartunut oqariartuutigisareerlugu nuannaarutivara kujataani peqalernera, neriulluarfigaaralu ikiaroornartumik atuinerujussuarmut annikillisaataalluni sunniuteqarluarumaartoq.
Inunnik isumaginninnermut atatillugu eqqaanngitsoorusunngilara Folketingimi aningaasanut inatsisissamut Nunanut Avannarlernut aningaasaliissutit inissinneqarneranni aningaasat katillugit 2,3 mio. kronit Kommune Kujallermi meeqqanut aamma inunnut innarluutilinnut atorneqartussanngorlugit aningaasaliissutigineqarnerat. Aningaasaliissutaasut taakku meeqqanut pinnguartarfilersuinernut, innarluutilinnullu pisortat illuutaanut iseruminarsaanernut ilaatigut atorneqarsinnaasut qujamasunnaqaat.
Kulturi, sunngiffik pinaveersaartitsinerlu
Peqqinnermut aqqutit ilagaat timersortunut imaluunniit sunngiffimmi sammisaqartunut peqataaneq.
Ukiumi qaangiuttumi kommune timersoqatigiiffinnut aningaasaliissuteqarluarpoq. Meeqqat akornanni susoqalernera malunnarpoq illoqarfinnilu tamani timersornerup annertunerulersimanera takussutissaavoq.
Timersoqatigiit Kattuffiat suleqatigalugu Aalasap ineriartortinneqarnissaa pilersaarusiorneqarpoq.
Matumanilu kommunalbestyrelsi timersornermut aningaasaliissutaareersut saniatigut 2025-miit 2027 ilanngullugu Timersoqatigiit Kattuffianik suleqateqarnermi ukiut tamaasa 300.000 kronenik aningaasaliissuteqartassaaq.
Aningaasaleeqqinnerit atuarfimmi timi atorlugu atuartitsisarnernut aamma kommunitsinni kajumissutsimik suliaqartartunut nukittorsaaniarnernut aningaasaliinerupput.
Periarfissaq manna atorlugu namminneq kajumissutsiminnik inuiaqatigiinnut tamanut pingaarutilimmik suliaqartusi tamassi qutsavigerusuppassi, ilumut atorfissaqartippassi!
Takornariaqarneq aamma inuussutissarsiutit
Namminermi kajumissutiminnik suliaqartut namminersorlutillu inuussutissarsiuteqartut kommunitsinni atorfissaqarteqaagut.
Ukioq qaangiuttoq sikorsuaqaraluaqisugut inuussutissarsiortut ulapissimapput. Takornariutinut ilaasut akiliutaannik kommune kiisami pissarsivoq. Akiliutinit isertitat 4,3 mio. koruuniupput, taakkulu perusuersartarfinnut talittarfinnullu pitsaanerusunut atorneqassapput, Kujataa takornarianut suli orniginarneruleqqullugu.
Narsarsuarmi sissiugaq iluarsartuunneqartussanngorpoq, qulimiguulinnillu mittarfinngornissaanut immikkuullarissumik takornariaqarfinngornisaanut ilusilersuinissaq periarfissaavoq angisooq. Pinngortitarmi kusanartoq, eqqaamiuminillu takornariaqarnikkut inerisaaffiulluarsinnaasoq, takornariaqarnermik suliaqartunik arlalinnik suleqatigiiffiulluarsinnaavoq.
Kommunerput periarfissalerujussuuvoq, nassaariniagassarpullu tassaavoq inuussutissarsiutinik ineriartortitsineq najugaqartunut annerpaamik iluaqutaasoq.
Nanortalimmi suliffeqarfinnik naapitsisarninni isumalluarneq malugisarpara, pingaartumik takornariartitsinermi aatsitassarsiornermilu. Najukkami ineriartortitsinissamut allisaanissamullu piumassuseq nukittoqaaq. Nuannaarutigaaralu Kujataani inuussutissarsiortut peqatigiiffeqalersimammata Narsamiit Qaqortumiillu peqataaffigineqartumik.
Angusaqarfiusunik ataatsimiinnerit ingerlattareerpavut, peqatigiiffiullu oqaloqatiginerani siunnersuutit pitsaasut saqqummersut sulissutigeqqinnissaannut qilanaarpunga. Inuussutissarsiortut suleqatigiinnerminnik pitsaasumik nangitseqqullugit kajumissaarumavakka, suliffeqarfiillu tamaasa ukiumik angusaqarfiulluartumik kissaappakka.
Qaqortumi mittarfik 2026-mi ammassaaq. Kommunimut pilersaarummut ilassutit ineriartornissamut periarfissanik aalajangiisut qassiit, inuussutissarsiortunut aamma atuuttut Kommunalbestyrelsimit akuersissutigineqarsimapput. Nutaamik mittarfeqalernikkut tikittartut amerlanerulissapput Kujataanilu tamarmi periarfissat nutaat ammaanneqassallutik. Narsamut aqqut qaninneruleqqullugu Naalakkersuisut peqatigalugit mittarfimmiit Nuupilummut aqquserngup pilersaarusiornissaa sammineqalerpoq aningaasanillu ujarliunneqalerluni. Mittarfiup innuttaasunut iluaqutaalernissaa qilanaaraara.
Nanortallip qanittuani marsimi umimmaat misissorneqarnissaannik suliaqarsinnaagatta nuannaarutigaarput. Misissuinerup takutippaa umimmaat 150-it missaanniittut, taamaasilluni 2014-imi umimmannik nuussisoqarmalli aatsaat pisaqartoqarsinnaalerpoq. Naalakkersuisut umimmannik pingasunik pisassiipput. Neriuutigaarput ukiut tamaasa amerlanerusunik pisassiisoqartalerumaartoq. Tamatuma tungaanut umimmaat nakkutigilluarneqassapput piujuartitsinermillu siunertalimmik pisaqartoqartarnissaa qulakkeerneqassalluni.
Upernaaq aasarlu immikkuullarissimapput. Sikorsuit juulip qiteqqunneraniit nikissaarput, taamaasillutik aalisarnermik inuuniuteqartut annertuumik eqqugaapput kiisalu umiarsuit takornariartaatit 30-t sinnerlugit tikinnissaralui taamatinneqarlutik.
Tamanna ilaqutariinnut amerlasuunut eqquinerluppoq. Silaannaap kissatsikkiartornerata nassatarisaanik pinngortitap allanngorarnerani pisoq siunissami imaaratarsinnaavoq sillimmartaarfigisariaqagassaq, soorlu ukiormanna uumasuutillit ivigartarnerlorujussuarput aammalu siornaak upernaakkut qiianarnerujussuata ukiukkullu aperujussuarnerata kinguneri aamma malugigaat. Pissutsit taamaattut siunissami politikkikkut eqqumaffigisassaraagut.
Innovation South Greenlandip pitsaanerusumik suleqatigisimaneranut qujarusuppunga. ISG kujataani inerisaanissamut akisussaaffimmik annertuumik tigusivoq. Kujataa tassaassaaq pisariitsumik aallarnisaaffiusinnaasoq. Sulisussanik tikisitsinissamut ajornaannerusoq. Takornarianit ornigineqartoq. Taavalu inuussutissarsiortut akimorlugit aaqqiissutissanik nutaanik eqqarsarfiusoq.
Aappaagu Qaqortoq 250-iliissaaq. Qaqortup tunngavilerneqarnera nalliussissavarput suleqatigiissitat pilersinneqartut suleqatigalugit sammisassanik assigiinngitsunik kommunalbestyrelsimit aalajangiunneqarsimasunik sammisaqassalluta. Neriuppunga namminneq kajumissutsiminnik sulerusussusillit piumasullu apriilip arfineq-aappaanni ullup nalliussinerinnaanngitsoq ukiulli sinnerani nalliussinissamut aamma sammisaqartitsisarnissamut kajumissuseqarumaartut.
Inuiaqatigiittut kivitseqatigiitta
2025 qinersiviusussaavoq, kommunalbestyrelsimut apriilimi marlunngornermi siullermi, tassa apriilip aallaqqaataani qinersisoqassaaq. Qineqqusaarneq aallartingajalerpoq, neriungaarpungalu pissusissamisoortumik politikkilu qitiutillugu qineqqusaartoqassasoq, kiisalu kommunitsinnut ineriartuutaasussamik suliniuteqartoqarumaartoq.
Qinigaasussat nutaat kommunitsinni suliassat nangillugit sulissapput, inuiaqataasutulli tamatta suleqataa- sariaqarpugut.
Illit innuttaasoq, Kommunip suliassaminut malinnaasinnaalernissaanut annertunerusumillu ineriartortitseqqinnissamut pitsaanerpaamik peqataasinnaavutit peqqillutit inuuguit, peqqinnartunik nerisaqarlutit, aangajaarniutinillu atuinak inuuguit.
Matumani angajoqqaajusugut kinguaatta peqqissumik inuuneqarnissaanut aqqutissiuussilluta maligassiuinissamut siuttuusariaqarpugut, minnerunngitsumillu meeqqagut pisortanik isumalluuteqarnatik inuuneqarnissaannik maligassiorlugit perorsaanitsigut.
Qinersivimmi uani kommunalbestyrelsimi ilaasortat, allallu sulinitsinnut atatillugu naapittarsimasagut, minnerunngitsumillu kommunitsinni assakaasut ingerlanissaannut sulisorisagut sulilluartut, suleqatigiilluarsimanerput pillugu qamanngavik qutsavigingaarpassi, qujanaq.
Tamassi ukiortaami pilluaqqigitsi, ukiumilu matumani angusaqarluarisi.