Eqqagaasiviit inissinneqassapput imaarniarnerini tikikkuminartunngorlugit. Aamma eqqaavilerisup imaarsiniarnermini peqqissutsikkut isumannaallisaanikkullu illersorneqarsinnaanissaa inissiinermi qularnaarneqassaaq.
Eqqagassaasiviit ima inissinneqassapput inissiani inuussutissarsiuteqarfinnilu qanittumiittuni tipiliornermik akornuserneqannginngissaat qulakkeerneqassalluni.
Angerlarsimaffinnissaaq eqqagassaasivinnik inissiinermi piumasaqaatit makku malinneqassapput:
· Inoqutigiit ataasiinaanngitsumik eqqagassasiveqarpata taakku ataatsimuussapput.
· Eqqaavinnut aqqut minnerpaamik 90 cm-inik silissuseqassaaq 220 cm-iterinillu portussuseqassalluni.
· Aqqutaa qaammaqquteqarluassaaq. Tassa eqqaavilerisoq sumiissusersiorsinnaassaaq, inuit suullu nalinginnaat takusinnaassallugit aammalu nunap aqqullunneri kiisalu eqqagassaasiviup toqqammavia malugisinnaassallugit.
· Matut, ungallut matui isaarissallu namminneerlutik ammarsinnaassapput.
· Eqqaavimmut aqqut inioqqavinnit, biilinit uninngasunit sikkilinit allanilu asserneqassanngilaq.
Inoqutigiit aqqusinernit nalinginnaasunit avinngarusimappata qamutinik motorilinnik aqqut usisaassuarnit aqqutigineqarsinnaassaaq, aammalu 350 cm-inik silissuseqarluni 400 cm-inillu portussuseqarluni aporfissaqassanani.
Eqqagassaasiviup akornuteqanngitsumik tikinneqarsinnaanera illumik piginnittup akisussaaffigaa. Eqqagassaasivimmut aqqut taassumalu eqqaa torersarsimassapput ukiukkullu aputeqaratillu sermeqassanatik. Puusiat eqqagaasiviillu qerrutinnginnissaat allatulluunniit peeruminaallinnginnissaat illumik piginnittup akisussaaffigaa.
Eqqakkanik aallarnerup nalaani eqqaaviisivimmut aqqut qimmeqassanngilaq.
Illut nutaat atorneqalerneranni, imaluunniit eqqagassaassivinnik nutaanik ikkussisoqarsimatillugu eqqagassaasiviit tummeqatigooqqaarnani tikinneqarsinnaanngorlugit inissinneqassapput.