Indaleeqqap nipilersornermut, taalliornermut, allannermut ilisimasalerinermullu soqutiginninni ilaquttaminit qatanngutigiinnianillu taamani tamaaniittunit pissarsiaraa. Angunni ajoqi Isak Lund aqqutigalugu Henrik Lundip qallunaaq sakkutooq issittumilu ilisimassarsiortoq Gustav Holm naapippaa, taassumalu umiamik ilisimassarsiorneq 1883-1885 pisoq aqqutigalugu Kalaallit Nunaata kangia nunap assiliorpaa. Ilisimassarsiorneq Nanortalimmiit aallartippoq Angmagssalillu (ullumikkut Tasiilaasoq) tikippaat. Gustav Holmimik ikinnguteqarnini Henrik Lundip angumminit kingornussaraa. Henrik Lund aamma Gustav Holm 1940-imi sakkutuup toqunissaata tungaanut ikinngutigiittuarput.
1890-ikkut naaneranni Danskit lutherikkut iivangkiiliulersaartut Nuummi ilinniarfianni Ilinniarfissuarmi Henrik Lundip ilinniarnini naammassivaa. Ilinniarfissuaq Henrik Lundip ilinniarfigiligaa N.F.S. Grundtvigip kristumiussuseq, qaammarsaaneq nunagisamullu asanninneq pillugit isumaliortaasianit sunnersimaneqarpoq.
Ilinniarnermi kingorna Henrik Lund Angmagssalimmi ajoqinngorpoq, tassanilu William Thalbitzer ilisarisimalerpaa. Thalbitzer – København Universititimi Eskimologimik aallarniisoq (maanna Grønlandske- og arktiske studier) – Inuit oqaasiinik ilinniariartorluni Angmagssalimmiippoq. 1909-imi Henrik Lund Kitaanut uterpoq. 1914-imiit toqunissami tungaanut Henrik Lund Narsami nuliami Malene Lundip inunngorfigisaani ajoqitut kingornalu palasinngortitatut sulivoq. Henrik Lund 1948-mi toquvoq.
Henrik Lund Grundtvigisulli inuuvoq suliumatooq. 1922-miit 1932-mut Henrik Lund Kujataata Landrådianut ilaasortaavoq taavalu taalliortutut erinniortutullu tussiuterpassuarnik erinarsuuterpassuarnillu suliaqarluni. Minnerunngitsumik Henrik Lundip inuiattut erinarsuut Nunarput utoqqarsuanngoravit taalliorpaa. Erinaa Ikinngutaata Jonathan Petersenip suliaraa. Henrik Lund eqqumiitsuliortutut assorsuaq piginnaaneqarpoq, tamannalu nunanik qalipagarpassuisigut ilaatigut Narsap Katersugaasiviani saqqummersinneqarsimasutigut erserpoq.
Atuakkialerineq eqqarsaatigalugu Henrik Lund N.F.S. Grundtvigimit, franskimit isumalioqqisasartartumit Jean-Jacques Rousseaumit, Charles Darwinimit kiisalu russimit atuakkiortumit Lev Tolstojimit sunnersimaneqarpoq.
Henrik Lundip Narsami illua nammineq sanaajuvoq 1920-milu naammassineqarsimalluni. Illu Henrik Lundip sanasut naalagaannik tusaamasamik Pavia Høeghimik suleqateqarluni nammineq titartagaraa. Henrik Lundip toqunerata kingorna illu Malene Lundip 1979-imi 102-inik ukioqarluni toqunissami tungaanut najorpaa. 1980-mi illu Narsap Katersugaasiviata tiguaa ullumimullu aappariinnut Lundikkunnut eqqaassutissatut atuuppoq.
Taamaammallu illu ukiut 100 sinnerlugit pisoqaassuseqarpoq piffissamilu sivitsortumi isumagisariaqalivissimalluni, ilaatigulu qalia nutartigassanngorsimalluni. Suliaq taanna maanna naammassineqarsimalerpoq. Suliassamut pilersaarut Kommune Kujallermi ingeniørimit ingerlatsinermullu teknikkerimit Mads Kenneth Petersenimit kiisalu Nunatta Katersugaasiviani katersugaasivilerisumit Inge Bisgaardimit suliarineqarpoq. Suliassamut pilersaarummissaaq Raadvadimi Illuutinik Aserfallatsaaliiviup nalunaarusiaa tunngavigineqarpoq.
Suliap aningaasartai Narsap Katersugaasiviani pisortamit oqaluttuarisaanermillu ilinniagalimmit Jesper Stormly Enevoldsenimit qinnutigineqarput. Aningaasaateqarfiit makku aningaasaliinerisigut suliaq naammassineqarpoq:
1. • Bygningsbevaringsfonden af 1975.
2. • Sonning-Fonden:
Suliaq Narsami Permagreenimit suliarineqarpoq.
Nutarterineq naammassinersiorlugu ulloq 04.10.2024 nal. 13.00 Narsami Henrik Lundip illuata naatsiiviani ammassaagut, Indaleeqqap Aqq b-430 3921 Narsaq.
Kikkulluunnit tikilluaqqusaapput.