Nalliuttorsiornermi borgmester Stine Egede Qassiarsummiippoq, imalu oqalugiarluni:
Asasakka Qassiarsummiut, tikeraat, minnerunngitsumillu Qassiarsuup tunngaviliisuanit kinguaajusut; Qassiarsuup tunngavilerneqarneraniit ukiut 100-nngortorsiorlugit nalliuttorsiorluta katersuunnitsinni tamassi ummammik pisumik pilluangaaritsi.
Qassiarsuup qassimut assingulluni iterlammiinnini ateqaatigaa, nuna ukiut 100-t matuma siorna angummit nunatsinni siullersaalluni tapertarinagu tamakkiisumik savaateqarnermik nunaateqarnermillu inuussutissarsiuteqalertumit nunasiffiusoq.
Angutip taassuma imaanaanngitsup Qassiarsummi nunasilluni tunngaviliinermigut, Eriup aappaluttup ukioq 982-imi nunasinerata kingorna, ukiut 1000-ingajaat ingerlareerneranni aqqi oqaluttuarisaarnermut allappaa, tassaallunilu Otto Frederiksen, Ortooraq.
Nuna qallunaatsiaanit Brattahlidimit taagorneqartoq, qorsooqqinnermigut nunaasiorfigineqarnissamut piukkunnaateqartutut nunniffiusoq, ukiorpaallu ingerlaneranni qallunaatsiaanit najugaqarfiusimanerminit illukoqarfiusoq, Ortooqap nuliatalu Tiipaaqap nunasiffigalugu illuliorfigaat.
Tamassa illunnguaq, sunit tamanik pinngorarfik, eriagisaalluni suli napavoq, kinguariit savaateqarnermik inuussutissarsiuteqartut aallartiffigalugu angerlasimaffiat.
Savat 145-t taarsigassarsiaallutik 1924-mi aallarniutaasut ukiualuit ingerlaneranni kinguaassiortinneqarluarlutik utertinneqarput, saavaateqarnerup nunaateqarnerullu saniatigut nersutaateqarneq hiistiuteqarnerlu aamma ingerlanneqalerpoq.
Ukiullu ingerlanerani ineriartortitsineq ilutigalugu ilaqutariit allat aamma Qassiarsummi nunasisalerput, inoqutigiillu amerliartornerat ilutigalugu nunaqarfik 1936-mi oqaluffittaarpoq, oqaluffik meeqqat aamma atuarfigiligaat.
Ullumikkut Otto Frederiksenip kinguaavinit kinguaariit sisamassaat savaatillillu allat Qassiarsummi eqqaanilu savaateqarnermik inuussutissarsiuteqarput, kujataanilu savat amerlanerpaat maani qeqertaasami inissisimapput. Ukiut ingerlanerini savaateqarfiit akornanni aqqutit ineriartortinneqarsimapput, maannalu takisoorsuanngorsimallutik.
Qassiarsuk qallunaatsiaqarfiusimanera aammali nunaateqarnermik savaateqarnermillu inuussutissarsiorfiunera aallaavigalugit UNESCO-p nunarsuarmiut kingornussassaattut allattorsimaffianut ilaavoq, taamaanneranilu nunatsinniit avataaniillu takornariarfigissallugu soqutigineqarluartut ilagaat, naak tamanna sioqqulluguli takornariaqarfittut soqutigineqarluareeraluartoq, qularnanngilaq UNESCO aqqutigalugu suli ilisimaneqarnerulerlunilu pilerigineqarnerulersimassasoq.
Ukiuni nutaajunerusuni savaatilittut inuussutissarsiornerup saniatigut takornarialerineq maani aamma aallunneqaleriartorpoq, qularnanngilarlu siunissami aggersumi tamanna ineriartortinneqarluarumaartoq.
Tamakku tamarmik ukiut 100-t matuma siorna Otto Frederiksenip savaateqarnermik inuussutissarsiuteqalerluni tunngaviliineranik aallaaveqarput, qularutiginngilluinnarpara ilissi kinguaajususi ittussi, ittoqqiitissi Otto Frederiksenip nuliani ningiorsi, ningioqqiitissilu Tiipaaraq peqatigalugu pilersitai, nuannaralugit nangissimasasi qaqugumut suli kinguaassassi nangikkumaaraat. Ullumi nuannaarluta, qujaniarlutalu ulloq nuannersumik aterisigi.
Qanortorlu Qassiarsuk eqqaanilu savaateqarfiit ukiorpassuarni suli ineriartortinneqartuarilit, Ortooqap Tiipaaqqap aammalu kinguaavi peerutereersut tamaasa qujaniarfigalugit eqqaaneqarneri ataqqinartuulit; pilluaritsi, nalliuttorsiorluarisilu.