Nalliuttorsiornermi borgmester Stine Egede Narsarmijiniippoq, innuttaasunullu oqalugiarluni:
Asasakka Narsarmijermiut, tikeraallu.
Narsamijit tunngavilerneqarneraniit ukiuni 200-nngortorsiorlugu nalliuttorsiorluta katersuunnitsinni tamassi uummammik pisumik pilluangaaritsi.
Narsarmijit kommunitsinni nunatsinnilumi nunaqarfiit kujasinnersaat, ukiut 200-t matuma siorna ajoqersuiartortut ilaannit Conrad Kleinschmidtimit tunngavilerneqarpoq.
Taamani kunngi Frederik arfernat atsiullugu qallunaatut Frederiksdalimik taaguuserneqarsimavoq, ajoqersuiartortullu noorliit nunaqarfigisaanni kujalliummat Narsaq Kujallermik taagorneqarsimalluni.
Nunaqarfik 1820-ip aallartisimalerneranniit noorliit najugaqarfigisaat kalaallinik tunumiit uiarlutik niueqateqarniartunik tikinneqartarpoq, taamatullu naapittarnermi ukiut ingerlaneranni nuannareqatigiilernermi tunumiit uiartut nunaqarfimmut nunasisartut amerliartorsimapput.
Nunaqarfik qatanngutigiinniat ajoqersuisoqarfiisa sisamarisaat 1826-mi oqaluffittaarpoq.
Allaatigisat malillugit 1822-miit 1884 tikillugu tunumiit uiarlutik nunasiartortut 600-t missiliorsimavaat.
Narsarmijit nunaqarfik aamma tassaavoq kujataani savaateqartoqarneranut aallarniiffiusoq. Oqaluttuarissanermimi 1906 sioqqullugu kujataani savaateqartoqartarsimavoq, savalli taakku nungussimapput.
Palasip Jens Chmenitzip Narsaq Kujallermi nunaqarnerata nalaani, 1906-mi savat arnavissat arfineq sisamat, angitikuluullu marluk savaateqarnermik misileraatissatut savalimmiuniit tikisinneqarsimapput. Savamininnguit taakku ullumikkut nunatsinni savaatigineqartunut aallarneeqataasuusut Chemnitzip nakkutigisarisimavai.
Taamani savat amerliartuinnarneranni Chemnitzip mianersoqqissaarluni inunnut tatigisaminut savat ataasiakkaat nunaqarfinni allani najugaqartunut atukkiullugilluunniit akigisalerpai, taamalillunilu aalisatut piniartullu saniaatigooralugu savaatillit amerliartulerput, savanillu ilisimasaqarneq siaruariartulerluni.
Nunaqarfiup eqqaani saarulleqarluarsimanera nunaqarfiup ineriartuutigilluarsimavaa, 1955-milu innuttaasut 150-t missaaniittut Narsarmijini najugaqarput. Ukiuni kingullerni nunaqarfippassuit allat assigalugit inuit illoqarfinnut anginernut nutsernerat aamma maani misigaarsi. Taamaalillunilu inuit ikiliartulersimapput.
Narsarmijit tunngavilerneqarnerminiit ineriartortinneqarsimanera eqqarsaatigalugu ullumi ataatsimoornitsinni nunaqarfiup ineriartortinneqarnissaanut suliuniuteqarsimasut aamma qimagutereenikut eqqaamavakka.
Nunaqarfiup avatangiiserisaa qaqqarsuarnik portungaartunik pinningaartunillu avatangiiseqartoq, nuna narsarissoq, avinngarusimalluni inissisimasoq tikillugu qamuuna pissarsinartuaannartoq, soorlulusooq aasami tikillugu imaq qillarinnarsuaq ukiullaraangat aalassassinnaasarnera soorlu uppernarpallaarneq ajortoq.
Siusinnerusukkut Narsaq Kujallermik taaguuteqartoq ukiut arfilllit matuma siorna pisortatigoortumik Narsamijinik taaguteqalerpoq.
Taaguut Narsarmijini najugaqartut nunaminnut taaguutigisaat atulerlugu.
Narsamijermiut tikillusi inussiarnersuunersi tikilluaqqusisuunersilu ilisarnaatigaasi, ullumilu oqaluttuarisaanermi killiffiput aallaavigalugu qanortoq nunaqarfik Narsarmijit siunissami ornitatsinni ineriartortinneqartuarili.
Nalliuttorsiornissap tungaanut nunaqqatigiit peqatigiillusi pilersaarusiorsimanissinnut qujaffigerusuppassi, takuteqqinneqartaraat pisortat kisiisa isumalluutiginngikkaluarlugit innuttaasut annertuumik suliaqartarsinnaasut. Minnerunngitsumik aamma tupersuarmik, nerrivinnik issiavinnillu pigisaqalernissassinnut annertuumik suliniutersimasoq qujaffigerusuppara. Qanortoq paarilluarisiuk.
Ulloq nuannersumik atorisigu, ukiut tulliit suli nunaqqatigiit ineriartortuarnissaannik kissaappakka qanortoq kinguaatta siulit suliaat nangikkiligittoq.
Nunaqqataasimasut maanna iliveqarfimmi qasuersaatut tamaasa eqqaallugit, minnerunngitsumik assigiinngitsutigut qimatsisimanerannut qujaniarfigalugit minutsimi ataatimi peqatigiilluta nipaallisimanissarput kissaatigaara.
Nalliuttorsiornitsinni pilluaqqigitsi, ullorsiorluarisilu.