Kommune Kujallermi innuttaasut tamassi, ukiumut qaangiuttumut qujanaq, ukiortaamilu tamassi pilluaritsi!
”Meeqqap nipaa, juullip pigaa.”
Juulli meeqqanut pigitittaratsigu, juullisiutit ilaatigut taama ilaqarput. Imaanngitsoq ukiup ulluisa sinneri meeqqanut pigitinneqarneq ajortut. Meeqqalli nipaa qiimasuttoq nuannaartorlu inuunerup asannittup, eqqissinartup qiimasuttullu nipaanut atalluinnartoq paasisaripput, juullisiutinnguup ersersittarpaa.
Juullit ullui qiimasuttut eqqissinartullu ukiup ulluini tamani aamma meeqqanut atuutissasut, tamatta kissaatigigipput qularinngiulluinarpara.
Taakku tamaasa illit uangalu pilersittussaavagut. Angajoqqaat meeqqatik akisussaaffigaat, uagullu inuiaqatigiinni innuttaaqataasut suleqatigiilluta, ikioqatigiilluta, tapersersoqatigiilluta annertoqqusersoqatigiillutalu inuiaqatigiinni meeqqat inuusuttuaqallu namminiilernissaannut aqqutissiuinissaq pisussaaffigalugu akisussaaffigaarput.
Assassorissanik mernguernartunillu allanik (kreative fag) suliaqarneq.
Nalinginnaasumik eqqarsaatigisarunarparput atuarfinni atuakkerineq qitiusoq. Aap atuakkerineq pingaaqaaq taannaannaanngilarli. Atuartitsinermi anguniagassat misissoraanni allanneq, atuarneq kisitsisilerinerillu ilikkagassani qitiusorujussuupput. Inulli tamarmiusoq eqqarsaatigigaanni assassorluni suliassat atuagarsornertulli pingaartigipput. Assassorluni sulineq assaallu atorlugit inerititaqarneq qaratsamut kissassaataapput / eqqaarsaarutaapput atuartup piginnaasaanut pingaarutilerujussuit. Assassorissat pillugit misissuisimanerni paasisimasat oqaatigineqartut ilaatigut taaneqartut makkuupput:
- Ileqquliutiinnarlugu eqqarsartarnermik allanngortitsisinnaaneq.
- Suulluunniit pillugit nutaamik isiginninnissamut aqqummik nutaamik takunnissinnaalerneq aammalu
- Isummat nutaaliorteqqinnissaannut pilersitsisinnaalerneq.
- Suliat pillugit nassuiaasinnaanngorneq.
- Isummat pillugit oqaloqatigiissinnaanneq, oqallisiginnissinnaaneq (diskussion) nalilersuisinnaanerlu.
Taamaattumik atuarfeqarneq pillugu, Inerisaanermi ataatsimiititaliami suliassat pingaaruteqarluinnartut ilaattut taarusutama ilaat tassaavoq, atuarfinni assassorissanik suliaqarnerup pingaartinneqarluni ingerlanneqarnissaa. Tamatumunnga atatillugu, ilanngullugu oqaatigerusuppara, immaqa ilaatigut assassornermut, eqqumiitsuliornermut, sananermut nipilersornermullu ilinniarsimasunik atorfeqartitsinissaq pisariaqassasoq tamannalu tunngavigalugu, isumalioqatigiisitsisoqassasoq qanoq aalajangersaanissaq qanorlu suleriaqqinnissaq eqqarsaatigalugu. Tamakkuupput ilaatigut ukioq nutaami 2023-mi peqatigiilluta oqallisigisinnaasatta ilaat; soqutiginartut pilerinartullu.
Atuarfik ”mersortarfeqarpoq”. Nuersaaneq, nissikullattaaneq, sapangaaqqerineq, mersorneq, allapalaarineq allarpassuillu suliarineqarsinnaapput.
Sannaveqarpoq. Sannavimmi sorpassuit aamma suliaralugit pilersinneqarsinnaapput.
Ilusilersuisarfeqarpoq. Tassani aamma sorpassuit suliaralugit pilersinneqarsinnaapput.
Iggaveqarpoq. Nerisassiorneq pingaartumik inuussutissaqarluartunik inuunerissaarnissamullu tunngavissiisinnaasunik iggersaarsinnaaneq soqutiginartunngorsartuassallugu aamma pisariaqarpoq pingaaruteqarlunilu.
Nipilersorneq erinarsornerlu. Tamanna takinerusumik oqaatigisallugu, pisariaqarsorinngilara, nipilersornerup erinarsornerullu qanoq pingaaruteqartiginera tamatta nalunnginnatsigu.
Aap nalunngilarput ullumikkut assassorissanik mernguernartunillu allanik suliaqarnissaq atuarfinni ingerlanneqartartoq, pitsaanerulersitsisinnaajuarnissarli aamma pingaaruteqarpoq, soqutiginarsaanissarlu soqutiginarsaajuarnissarlu aamma pisariaqarluni.
Oqalunnerinnaq allannerinnarlu atuarfinni ilinniarnermi sakkutut atussallugit, inuup pissusianut ilikkartarneranullu naleqqutinngilaq. Taamaattumik assaat atorlugit, atuarfinni ilinniartitaaneq, ullumikkornit annerungaartoq pisariaqartinneqartoq ersarilluinnartumik paasinarpoq.
Qulaani taaneqartut tamarmik timitalerneqarlutik anguniarneqarnissaat pisariaqarpoq; angutserlugulu oqaloqatigiinnissaq isummersoqatigiinnissarlu avaqqunneqarsinnaanngilaq pisariaqarlunilu. Mannalu aqqutigalugu, isummat pingaaruteqarluinnartut saqqummiunneqareerput tullinnguuttorlu tassaalissaaq, oqallisigisanik timitaliinissaq. Tamannalu inerisaanermut ataatsimiititaliaq aqqutigalugu, aamma pissaaq. Ullumikkut oqaatigisinnaasarput ersarissoq unaavoq, ullumikkut assasorissanik mernguernartunillu allanik suliaqarfiusut ullumikkornit annerusumik suliassatigut atortutigullu periarfissagissaarfiunerunissaat eqqumaffigineqarluni, inerisaaqqinnermik suliaqarfigineqarnissaat pisariaqarmat.
Pisinnaatitaaffiit akisussaaffiillu.
Immaqa eqqumiiginarsinnaavoq, qulequtsiussaq taamaattoq atuassallugu. Eqqumiinngilarli pingaaruteqartorujussuuvormi.
Inuit tamatta pisinnaatitaaffeqarpugut tamattalu illersugaavugut. Qitiutitarali uaniippoq, tamatta pisinnaatitaaffeqarnitsitulli akisussaaffeqarpugut. Meeraqarutta meeqqatta - tassalu pitsaasumik, eqqissinartumik aalajaatsumillu perorsarnissaat perortinnissaallu pisussaaffigalugu akisussaaffigaarput. Akisussaaffigaarput meeqqatta pisariaqartitaannik salliutitsinissaq. Uagut pisariaqartitatagut tunulliullugit, meeqqat pisariaqartitaat siulliuttussaavagut. Naatsumik oqaatigalugu: Meeqqagut pillugit inuussaagut imaanngitsoq uagut pilluta meeqqatta inuunerat ilusilersorneqassasoq. Qujanarlu angajoqqaat taama tunngaveqarlutik perorsaammata; ilissiuvormi inuiaqatigiit nukittuut pilersinneqarnissaannut tunngavissaliisussat.
Meeraaqqeriviit, meeqqeriviit atuarfiillu ingerlanneqarnissaat pillugit, periusissiorneq.
Meeraaqqeriviit, meeqqeriviit atuarfiillu ingerlanneqarnissaat illit uangalu aamma akisussaaffigaagut. Meeraaqqeriviit, meeqqeriviit atuarfiillu pitsaasut qanoq ittut ingerlanneqassappat, tamannalu anguniarlugu suut pisariaqartinneqarpat, qanoq kissaateqarpugut qanorlu iliortariaqarpugut?
Ukiarmi Kommume Kujallermi illoqarfinni pingasuusuni Kommune Kujallermi meeraaqqerivinni, meeqqerivinni atuarfinnilu periusissiornissaq pillugu, innuttaasunik ataatsimiisitsineq ingerlanneqarpoq. Soqutiginnillutik aggertunut qujanaq. Peqataasulli ikipput meeraaqqerivinniittuutillit, meeqqerivinniituutillit atuartuutillillu qanoq amerlatiginerat eqqarsaatigalugu. Peqataasut agguaqatigiisillugu amerlanerpaamik 40-t missaaniipput.
Periusissiornissaq pingaaruteqarluinnartutut isumaqarfigigakku, siunnersuuteqartutut inerisaanermillu ataatsimiititaliap siulittaasuatut innuttaasunik naapisitseqqinnissaq kissaatigaara, tamannalu upernaap ingerlanerani pissaaq. Tungaanut isummanik pingaartitanik isumaliuteqarnissaq piffissaassaaq, oqallinnissaq nallerpat, uummaarissumik pilersitsiviulluartumillu periusissiornissaq amerlanerpaanillu peqataaffigineqartoq kissaatiginaqimmat.
Killiffissiorneq.
Innuttaasunik malinnaatitsinissaq pingaartillugu, suliat ingerlasut ilaat pillugit, naatsumik ilanngussaqalaassaanga.
- Nanortalimmi meeqqeriviliornissaq, Kommune Kujallermi meeqqeriviliornissani sallertut inissisimavoq.
- Meeqqeriviup Aqqaluup oqunnera pissutigalugu, meeqqerivik matuneqarpoq, meeqqeriviugallartumullu meeqqat inissinneqarlutik. Meeqqerviup Aqqaluup tunngaviani meeqqerivimmik nutaamik sanasoqarnissaa aalajangerneqarpoq.
- Atuarfiit anitsiartarfii, Tasersuup atuarfiata anitsiartarfiata aserfallangaarnikuunera pissutigalugu, Tasersuup atuarfiata anitsiartarfiata anitsiartarfigissarneqarnissaa siulliunneqassaaq, maannalu suliarineqarnissaasa piareersarneqarnerat aallartisarneqarpoq.
- Qallunaatut tuluttullu sommerskolertitsinissat Inerisaanermut ataatsimiititaliami ukiarmili akuersissutigineqareermat, piareersarneqarlutik suliarineqarnissaat aallartinneqassasut kissaatigalugit, suliassiissutiginikuuagut.
- Timersornermut kulturimullu politikkiliornissaq aamma Inerisaanermut ataatsimiititaliami siunnersuutiginikuuara, ingerlatsivimmi timersornermut kulturimullu tunngasunik suliallit kissaatigisaat tunngavigalugu. Tamanit akuerineqarpoq; maannalu imarisassaa suliarineqassaaq. Paasissutissiissutigissavara innuttaaasunik peqataatitsinissaq pingaartillugu kissaatiginikuugatsigu.
- Oqaluttuaqattaattarfissaq.
- Qassiarsummi dagpleje.
- Kommune Kujallermi meeqqeriviit meeqqerivillu soorlu Narsami, Narsarsuarmi, illutaasa pisariaqartinneqartunillu allanik alaatsinaanneq pisariaqartitsinerlu tunngavigalugu, qanoq iliuuseqarneq.
- Aserfallatsaaliinerit.
- Inerisaanermut ataatsimiititaliap sumiiffinni assigiinngitsuni innuttaasunik ataatsimiisitsisarnissaa.
Timersorneq kulturilu.
Kommune Kujallermi timersornermik ingerlataqartut timersornerullu ingerlattuarneqarnissaa pillugu, suliaqartut tamaasa uummammit pisumik qutsavingaarpakka. Ilissi sulinissigut timikkut tarnikkullu peqqinnarnerusumik inuuneqarnissaq timitalerneqartarpoq. Ilissi sulinissigut inuuneq qiimanarnerusoq, nuannernerusoq, timi tarnilu nukittunerusoq neriulluarnarnerusorlu pilersinneqartarpoq. Taamaappoq aamma taalliortut, erinniortut aammalu erinarsoqatigiinnik nipilersornernillu ingerlataqartut. Qujanaq anersaakkut inuunermik ikummarissaasarassi. Qujanaq timip tarnillu nakussatsissutissaanik erinarsornikkut nipilersornikkullu tunioraajuartarassi. Taamaappoq aamma inuit ataasiakkaat kulturikkut timersornikkullu namminneq piumassusertik tunngavigalugu aaqqissuussillutik suliaqartartut. Qujanaq! Ilissiuvusi ataatsimoorluni ataatsimoorfeqarlunilu inooqatigiinnerup pingaaruteqarneranik siaruarterisut.
Eqqumiitsuliornermik suliaqartut tamassi. Qujanaq, ilissiuvusi inuup eqqarsarsinnaanera, misikkarinnera isumassasiortuartuuneralu atorlugu isigisassalersuisut.
Sulisoqarneq.
Suliffeqarfiit suulluunniit sulisussaaleqiffiunnginnissaat pillugu, iliuusissiornissaq pingaaqaaq. Suliat tamarmik sisuukujuuinnarlutik pineq ajornerat ilaatigut ukiarmi takuarput. Savat nersutillu neqaasa nioqqutissiarineqarnerini sulisussaaleqineq inuussutissarsiortunut aningaasatigut pitsaanngitsumik sunniuteqarsinnaanera pillugu, paasitinneqarpugut. Tamatumalu siunissami pinaveersaartinnissaa pillugu, pilersaarusiornissaq oqaloqatigiissutigalugu aallartereernikuuarput.
Illoqarfiit nunaqarfiillu ingerlalluassappata, suliffeqarfiit namminersortut pisortallu ingerlataat innuttaasullu suleqatigiilluarnissaat pingaaruteqarpoq pisariaqarluinnarlunilu.
Namminersorlutik suliffinnik ingerlatsiniartut kinaassusersiorfigineqannginnissaat eqqumaffigeqqissaartariaqarpoq. Suliffinnik aallartitsiniartut aqqutiginiagaannik pappiliarsorneruppat, avatangiisitigut soorlu illut suliffiusussat pineqarpata; allatigulluunnit pisariaqartitsisoqarpat, eqaallisaarluni sullissigasuarnissaq pingaaqaaq pisariaqarluinnarlunilu.
Qujaffiginngitsoorusunngilakka namminersorlutik suliffiuteqartut timersortitsinerni allatulluunniit aaqqissuussinerni aningaasatigut allatigulluunniit tapersersuillutik aningaasaliisartut. Taamaappoq aamma suliffeqarfinnik namminersortunik ingerlataqartut namminneq piumassusertik atorlugu, aningaasanik katersuiniarnernik ingerlataqartartut, soorlu nunagisamit qimaasut nunagisanilu atugarliornartunik atugaqartunut annertoqqusersuerusullutik katersuiniussisut. Taamaappoq aamma meeqqanut atuartunut naatitanik paarnanillu peqqinnartunik tunissuteqartut. Qujanaq!
Inerisaanermik ataatsimiititaliap suliassaqarfii meeqqanut tunngasorpassuummata, naggasiullugu, Karl Siegstadip atuakkiaani ”Iluliarsuit oqquanni.”-mi (1995) allassimasut issuaaffigilaassavakka. Oqaatsit imartuut kusanartullu kusanarnerusumik oqaatigineqarsinnaasorinngisakka, meeraaninnilu inersimasunit utoqqartarisanillu meeqqanut oqaatigineqartartut ilisarnaqimmata, ajunngissutsimillu eqqaasitsinissaq ajunngissutsimik immini imaqarmat:
”… Tassaavoq inuulluaqqoqatigiinneq killisimanartoq uummatit aqilingaarfiat kissaassinernik pitsaanerpaaginnarnik pigisaqarfik; qulliillu asanninnerup pilersitai isigaakka, aatamali qullii tamanit pinnernerpaatut erlinnarnerpaatullu tiguakka.
Meerannguunittut eqippaanga sumutsiaq oqaaseqarani. Qiavunga nalunaguli tallit utoqqarsuup talii asanninnerpaat eqitsisorisimallugit, sunaaffa tallit asasaaqqamik eqitsineri kingullerpaat. Nipaa eqqissisimasoq tusarpara: ”Naalattunnguuniarna. – Meeraqaternut ajortumik pinnittarniaqinak:”
… ammut saappugut aallariartussalluta, qaniorterpassuaqarluta. Qulitsinnilu paarsuaasatta qaani nikorfapput utoqqarsuit marluk asanninnermik ilumiugisaqangaarlutik.”
Ukioq 2023 kissaassinernik pitsaanerpaaginnarnik pigisaqarlunga, ajunnginnissamik, suleqatigiilluarnissamik sulilluarnissamillu kissaassiffigalu, matumuuna pilluaqqusivunga.
Inerisaanermut ataatsimiisitaliap siulittaasua.
Bibi Kielsen.
Januar 2023.