Asasakka Nanortalimmiut, tikeraallu, Nanortallip tunngavilerneqarneraniit ukiut 225-it nalliussillugit katersuunnitsinni tamassi pilluangaaritsi.
Nanortallip tunngavilerneqarneraniit ukiut 225-it kingumut imaalitsiaannaq oqaluttuariuminaapput. Nunatsinnili kommunitsinnilu illoqarfiit kujasinnersaat Nanortalik niuertoqarfittut 1797-imi tunngavilerneqarpoq.
Qajavissuit qajannguamik umianillu angallateqarlutik piniagassat malillugit kujaterpiarsuani immap manittuaannanngitsup nunataani najugaqartut Nanortallip tunngavilerneqarnissaannut sunniuteqarsimasut qutsavissaraagut, toqqaannanngikkaluamik Nanortallip tunngavilerneqarnissaanut aqqutissiuussisimanerannut.
Taamani niuertoqarfimmik tunngaviliinermi orsumik amernillu niuernerup annertusarneqarnissaa, taamatullu ajoqersuinikkut kalaallit europamiut inooriaasaannik qaammarsarneqarnissaannik siunertaqartoq, kulturit marluk akornanni inooriaaseqalerneq nunatta kujaterpiaani aallartippoq.
Qaqortumi niuertoq J. C. Mørch aamma David Kleist Nanortalimmi niuertunngortusaq umiallu allat tallimat nuna niuertoqarfissatut piukkussaq, aggustip tallimaani 1797-mi Sissarissoq tikippaat.
Allaatigisatoqqat ilaanni allassimasoqarpoq niuertoqarfimmiup tunngavilerneqarneraniit ukiut 33-t qaangiunnerani, tassa 1830-kkut aallartisimalerneranni KGH-p aaliangerneratigut niuertoqarfik Sissarissumiit avammut Ilivilermut, massakkut Nanertallip inissisimaffianut nuutinneqarsimasoq, tassani umiarsualiviginnerummat aammalu umiarsuit kisarsimasut sikorsuarnit akornusersornerqarnissaat pinngitsoortinneqarsinnaammat.
Nanortalik eqqaalu takoranningaartuuvoq, qaqqarsuit pinngortitarlu kusanangaartut tusaamaneqaatigisai; Nanortallip niuertoqarfittut tunngavilerneqanngikkallarneraniilli inoqarfiujuarsimavoq.
Nanortalimmiuusimasunut Nanortalimmiunillu kingoqqisuusunut qularnanngitsumik ullumi nalliuttorsiorluta katersuunnitsinni arlallit eqqaamanninnerat qularinngilara.
Periarfissarlu manna iluatsillugu Nanortalimmi suliniuteqarnermikkut ineriartortitseqataasimasut, aamma ilaatigut akornatsinniikkunaarsimagaluartut qamanngavik qutsavigingaarpakka, qanortoq ineriartortiterusunnermik anersaaqarnerat nunaqqatigiinni ingerlateqqinneqartoq ingerlajuarili.
Minnerunngitsumik eqqaanngitsoorusunngilakka ukiorpassuit ingerlanerini imaani nunamilu angalatillutik ajunaarsimasut. Amerlanerpaallu immap naqqani iliveqartut. Ataqqillugit qujallutalu eqqaajuartigit.
Siulivut iliveqarfinni arlalinni qasuersaarfissaminnut pereersimasut qujaffigalugittaaq eqqaajuartigit.
Nunatsinni kulturikkut suliaqarlutik ilisarisimaneqartut arlallit Nanortalimmiit kingoqqisuupput; pinngortitarsuaq kusanangaartoq, peqqarniikkumagaangamilu peqqarniissinnaasartoq aallaavigalugu nunaqqatigiillu akornanni oqaluttuarparujussuit kimeqarlutik kinguaariinniit kinguaariinnut ingerlateqqinneqarlutik nukittoqutaanerat qularnanngilaq.
Nanortallip ilisarnaataasa ilagaat inussiarnersunik tikilluaqqusisunillu inuttaqarnini, tamanna amerlasuunit misigineqartuartarpoq, soorlu aamma nanortallip illoqarfittut ikinngutaasa inuinik tamanna ukiorpanngortuni misigineqartartoq.
Ullumikkut peqatigaavut Roskildemi borgmesteri angalaqataalu, taakku tikeraarnerat iluatsillugu Nanortaliup nalliuttorsiornissaanut qaaqqusimavagut, Roskildimmi illoqarfittut ikinngutaanera pingaartutut isigigatsigu.
Illoqarfiit taakku ikinngutigiinneranni oqaluttuat ilagaat 1980-mi Kalaallit umiaannik Roskildimi sanasoqarmat, umiarlu taanna Roskildip katersugaasiviani saqqummersinneqarmat, takornarniat akiliutigisaat Nanortalimmi nutaamik timersortarfittaarniarnermut tapertassatut kommunimut tunniunneqarsimanerat.
Illoqarfittut ikinngutigiit kulturikkut paarlaasseqatigiilluartarnerat kingulissatsinnik ingerlalluarneqartuarilitoq.
Ullumikkut Nanortalik ukiuni 225-inngortorsiorluni nalliuttorsiornerani katersuunitsinni kingumut eqqaammasanik ikinngitsunik peqarluta ullup sinnera sapaatillu akunnerata naanerani aaqissuussat puiunaatsumik misigisaqarfiulluarilik.
Siunissami ornitatsinni Nanortalik ineriartortinneqartuarnissaannik kissaallugu nalliuttorsiornermut atatillugu kommunimiit tunissutissaq maanna apuutissavara.
Kommunimiit timersornermut tapersersuinissarput pingaartitaraarput aammalu nunarsuarmi aalanerpaangornissaq timersoqatigiiffiit kattuffiisa suliniutaat kommunip tapersersugaraa, taamaattumik neriuppunga tunniussavut tigulluarneqarlutik atorluarneqarumaartut.
Tunniukkusutagullu tassaapput silami timersorfiit qallunaatut fitnessimik taasagaat, qanortoq atorfissaanut paarilluarneqarlutik atorluarneqarilit.
Ullumikkut nalliuttorsiornitsinni pilluaqqoqqillusi qanortoq ulloq puiunaatsumik atorluarisiuk,
Qujanaq.