Asasakka Kommune Kujallermi innuttaaqatikka, Aappilattormiut, tikeraat.
Aappilattup niuertoqarfittut tunngavilerneqarneraniit ukiuni 100-nngortorsiorlugu nalliuttorsiorluta katersuunnitsinni tamassi uummammik pisumik pilluangaaritsi.
Aappilattoq kommunip nunaqarfiini kangisinnersaasoq 1922-mi Nunap Isuani qitiusumik tunisassiorfiliornissamut atatillugu niuertoqarfittut tunngavilerneqarsimavoq.
Oqaluttuarisaanermili allaatigisat malillugit Aappilattoq 1800-kkunili inoqarfiuvoq.
Allaatigisat ilaanni 1867-mi ajoqersuiartortitat ilaat Carl Julius Spindler allanik ilalerluni Narsaq kujallermiit qaannamik Aappilattumukarsimasoq atuarneqarsinnaavoq. Inuit tikitai inussiarnerlutillu tikilluaqqusilluartut, piniartorsuartaqaramillu pisatagillutillu pigissaartut kiisalu meeqqat ajoqimit atuartinneqartartut allaaserisaqarsimavoq.
Allaaserisat taamaattut ilaatigut ersersippaat Aappilattumi piniagassanik ajorsaateqannginnerup ukiorparujussuarni nunaqarfimmut inoqartitsiuarsimanera. Maanimi nunap isuata eqqaani Nannut, natsersuit, imarmiut nunamilu uumasut allat pinngortitap tunniussassarai.
Ilami nanoqartarsimaqaaq. Maanna Aappilattumi nunaqqatigiit ilaata Hans Levisenip ataataata oqaluttuuttarsimaavaa 1920-ikkut nalaanni nunap isuaniinnerminni ullut 14-it ingerlaneranni nannut 14-it pisarineqarsimasut.
1950-sikkunni Aappilattormiut qaannamik piniuteqarput aamma aalisariutigisaminnik; illut ujaqqanik issunillu qarmakkat ilaatigut sanileriillutik sananeqarsimasut ilaqutariinnit najugaqarfigineqarlutik.
1960-kkut aallartisimalerneranni qaannamik aalisariuteqartut piniuteqartullu ikiliartorput, aalisakkat takkusimaarneranni pujortuleeqqamik aalisariuteqartut amerliartorneranni illut aamma amerliartorput.
1970-sikkut naajartorneranni Aappilattup avataa saarulleqarfissuuvoq, 1979-milu Aappilattumi saarulliit 600 tonsit tunineqarsimapput. Taamani innuttaasut amerlanerpaaffissaminiittut annertuumik suliassaqarsimapput, kingunerivaalu aningaasarsilluarneq, taamani arlallit aquteeralattaarlutillu nutaanik pequtitaartuupput.
1980-kkunni aalisakkat tammakkarneranni Aappilattumi innuttaasut ikiliartulerput, ilaatigut suliffissat aamma meeqqat atuarluarnissaat pillugit ilaatigut nutsertoqalerluni.
Taamani Aappilattoq Nanortallip kommunerisimasaani nunaqarfiusoq piniartoqarfittut taagorneqarpoq, annerusumik puisi piniagaavoq, upernaakkullu natsersuit takkusimaarfiini pililluni kipparsimaartoqartarluni.
Tamanna ullumikkut suli ingerlanneqartarpoq, piliarineqartullu amerlasuunit iluarusuutigineqartarput.
Ullumikkut Aappilattumi ilaqutariittut nunaqqatigiittullu ataatsimoorneq, susassareqatigiillunilu ikioqatigiilluni inooriaaseq, pinngortitarsuarmi kusanangaartumik avatangiiseqartoq nunaqarfiup pisuussutaasa ilagaat.
Aappilattup avinngarusimalluni inissisimanerani ataatsimuullaqqinnissigut nuannisaqatigiinnerit pilersittarpasi, tikeraartoqarnissinnilu inussiarnersuunersi tikilluaqqusilluartarnersilu ilisarnaatigaasi.
Pinngortitaq nunaqarfiup avatangiiserisaa qaqqarsuarnik portungaartunik kusanangaartunillu ungalusimavoq, nuna inoqarfiusunit avinngarusimalluni inissisimasoq immikkuullarilluinnartorlu qaqqanit paarineqartutullusooq inissisimasoq.
Aappilattoq tikikkiartorlugu pinngortitap kusanarnerata amerlasoorpassuarnut sunniuteqartarnera qularinngilara. Qaqqarsuimmi portungaarlutik nuugissut, kusanassutsimikkut oqaatsinik nassuiarneqarsinnaanngitsunik misigititsisarnerat amerlasuut misigisarsimassagaat qularinngila.
Nunaqarfik ukiuni 100-ni nalliuttorsiuutigalugu katersuunnitsinni Aappilattormiuusimasut aamma qimagutereernikut eqqaallugit ullup tamatsinnut puiunaatsumik misigisaqarfiunissaa neriuutigaara.
Ullumilu oqaluttuarisaanermi killiffipput aallaavigalugu qanortoq nunaqarfik Aappilattoq siunissami ornitatsinni ineriartortinneqartuarili.
Nalliuttorsiornitsinni pilluaqqigitsi, ullorsiorluarisilu.