Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut Nutaaliornermullu ataatsimiititaliap siulittaasuatutut ukioq qaangiuttoq pillugu, Kommune Kujallermi innuttaasunut tamanut qujarusuppunga, ukiortaarlu 2022 ajunngitsunik neriuutinik pigisaqarlunga, tamanut kissaassillunga.
Ukioq 2021 naavoq ukiorlu 2022 aallartippoq.
Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut Nutaaliornermullu ataatsimiititaliap siulittaasuatutut ukioq qaangiuttoq pillugu, Kommune Kujallermi innuttaasunut tamanut qujarusuppunga, ukiortaarlu 2022 ajunngitsunik neriuutinik pigisaqarlunga, tamanut kissaassillunga.
Aallarniutigalugu oqaatigerusuppara, innutaasunik malinnaatitsinissaq pingaartillugu, iluatsillugu manna aamma aqqutigalugu, taamaaliorumagama.
Meeqqeriviit.
Meeqqeriviit arlallit illutamikkut pisoqalisimapput, suliassaalersimallutillu. Ilaqarput ilaatigut oqoqarnera pissutigalugu, peqqissutsikkut illersorneqarsinnaanngitsut, taamaattumillu tuaviortumik suliarineqartariaqartut imaluunniit nutaanik taarsertariaqartut.
Kommune Kujallermi meeqqeriviit ataatsimut isigalugit, pitsaasutut oqaatigineqarsinnaapput, taamaattorli sumiiffit ilaanni soorlu Nanortalimmi meeqqeriviit ilaat pitsaanngilluinnartutut oqaatigisariaqarput. Pisoqalisimapput oqullu pissutalluni meeqqat sulisullu nuallunnerit, amerlunnerit atugarisalersimavaat ilaallu astmatisk bronkitiseqalersimallutik.
Pissutsit taamaattut annilaarnarput, avatangiisit taamaattut peqqissuunissaq isumannaatsuutitsinissarlu eqqarsaatigalugit, illersorneqarsinnaanngimmata. Taamaattumik ukioq 2021 naajartulersoq, Nanortalimmi sulisunut meeqqanullu peqqissutsimut illersuisumik isumannaatsumillu meeqqeriveqarnissaq anguniarlugu, meeqqerivik Nanuaraq Ajagaq elevhjemmiusimasumut nuunneqarpoq.
Isumaqarpunga pingaaruteqartoq oqaatigisissallugu, qinigaaffinni arlaqalersuni Nanortalimmi nutaamik meeqqeriviliornissaq anguniarneqarluni pilersaarutaasimammat, uagullu 2021-mi nutaamik Kom. Best.-mut qinigaasugut pilersaarut paasilluarlugu, nutaamik meeqqerivittaarnissap piviusunngortinnissaa anguniarlugu, sulisimagatta.
24. nov. 2021 Kom. Best. ataatsimiinnerani AMN (Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut Nutaaliornermullu ataatsimiititaliaq) 20 mio. kr.-nik Kom. Best.-mut kissaateqarpoq, Nanortalimmi nutaamik meeqqeriviliornissamut atorneqartussanik.
Kommunelli aningaasatigut inissisimanera pissutigalugu, 1 mio. kr.-nik aningaasaliisoqarpoq, meeqqerivissap sananeqarnissaata pilersaarusiornissaanut atugassatut inissinneqartunik.
Kommune Kujallermili aningaasatigut inissisimaneq pissutigalugu, nutaamik eqqarsaqqinnissaq pisariaqartoq paasinarpoq, taamaattumillu Nanortalimmi nutaamik meeqqeriviliornissaq eqqarsaatigeqqittariaqartoq aamma ersarilluni. Manna tunngavigalugu: Maanna meeqqerivittut atuligaq Elevhjemmiusimasoq nutaaviunngikkaluarpoq, taamaattorlu maannamit suli ukiorpassuarni atorneqarsinnaalluni. Elevhjemmip atuartunut 32-nut inissaqartup meeqqerivittut atorneqalerneranut pissutaavoq, atuartut sisamat 32-nut inissalimmi najugaqarsimanerat, taamaalillunilu inissarujussuaq atorneqarani. Takisuuliornanga oqaatigissavara, eqaallisaarneq, atoqqiineq atorluaanissarlu siunertaralugit, taama aaqqissuussineq pimmat, aammalu meeqqerivik peqqissutsimut avatangiisitigut pitsaasumik isumannaatsumillu atugassaqarfiusumut taamaalilluni nuunneqarmat.
Suliassap tullia unaassaaq: Meeqqerivimmik nutaamik sanasoqassava imaluunniit atoqqiineq atorluarlugu, elevhjemmiusimasoq meeqqerivittut nalequssarlugu, atorneqaannassava?
Qaqortumi meeqqeriviit eqqarsaatigalugit, meeqqerivik Aqqaluk aamma oqoqartoq paasineqarpoq, taamaattumillu maanna aamma immikkut aaqqissuussinikkut meeqqeriviugallartunik Qaavata Festsaliani Sisimilu inissiisoqarnikuulluni.
Qujanartumik Narsami meeqqeriviit, Nanortalimmi Qaqortumilu meeqqerivinnit isummannannginnerusumik ingerlapput. Qaassiarsuk eqqarsaatigalugu, maanna Qassiarsummi meeqqeriveqalernissaq pillugu, suliat ingerlapput, suliallu ingerlalluarpata, ungasippallaanngitsukkut Qassiarsummi meeqqerivissaq piariissaaq. Tamanna pillugu, uagut AMN ataatsimiititaliami suliap ingerlanneqarnera malinnaalluarfigaarput, Qassiarsummi meeqqeriveqalernissaa pingaarteqigatsigu.
Atuarfiit.
Atuarfeqarneq eqqarsaatigalugu, peqqissaartumik suliassat arlalippassuupput. Atuarfiit pillugit, annerusumik oqaaseqartinnanga, pisut assigiinngitsut pissutigalugit erseqqissaatigissallugu, pingaartippara, qinikkat tassaanngimmata, atorfinitsitsisartut imaluunniit atorfeqarunnaarsitsisartut. Qinikkat kikkulluunnit atorfinitsitsinernut soraarsitsinernulluunniit pisinnaatitaaffeqarnatillu pisussaaffeqanngillat. Taamaaliortoqarsimappat, pisinnaatitaaffinnik pisussaaffinnillu pisussaaffiginngisanik pisinnaatitaaffiginngisanillu iliuseqarneq pissaaq, tamannalu inatsisitigut pisussaaffiunngilaq, taamaaliortoqartussaananilu.
Atuartut pitsaasumik atuartinneqarnissaat pingaaruteqarluinnartumik sutigut tamatigut salliuvoq. Atuartitsineq pitsaassappat, qitiusumik inissisimasut tassaapput ilinniartitsisut. Ilinniartitsisut pitsaasumik sulinissaat pingaartikkaanni, atuartullu pitsaasumik atuartinneqarnissaat kissaatigigaanni taava paasissallugu pingaaruteqarluinnarpoq, ilinniartitsisut suliffimminni pitsaasumik atugassaqartinnissaat pingaaruteqarluinnarmat. Ilinniartitsisut naammattut sulisorineqarnissaat pingaaqaaq. Maannali ukiuni arlaqaleqisuni Kalaallit Nunaanni tamarmi ilinniartitsisussaaleqisoqarpoq. Tamanna pillugu, ulluni, qaammatini ukiunilu aggersuni suliassat ikinngillat. Sulivugut suliuassallutalu.
Atuarfik ilisimasassanik pissarsiffiulluassappat, ilinniartitsisut atuartitsinermut piffissaqarluarlutik piareersartarnissaat atuartitsisarnissaallu pingaaqaaq. Atuakkat ullumikkumut naleqquttut pigisariaqarput tamannali nuna tamakkerlugu, aqutsivimmit ingerlanneqarmat, manna iluatsillugu tamatuma Ilinniartitaanermut Naalakkersuisumut apuunneqarnissaa kissaatigaara.
Ilinniartitsisussaaleqineq eqqarsaatigalugu, ilinniartitsisunik amigaateqarneq inituvoq atuartullu pitsaasumik atuartinneqarnissaat eqqarsaatigalugu, ilinniartitsisussaaleqineq soorunami sunniuteqarluni. Taamaakkaluartoq ilinniartitsisut sapinngisannguartik atorlugu, ilinniartitsisut amigaatigineqartut suliassaannik tigusisarnermikkut akisussaaffimmik tigusisarnerat qujassutissaavoq angisooq.
Ilinniartitsisussaaleqineq pissutigalugu, Kommune Kujallermi atuarfiit ilaanni klasset arlariit ataatsimuulersinneqarnikuupput, naak tamanna tamanit pitsaasutut isumaqarfigineqanngikkaluartoq.
Taamaaliorneq inatsisit tunngavigilluinnarlugit pimmat erseqqissaatigissavara, tamannalu atuarfiup pisortaata qinikkanit akuliuffigineqarani pisussaaffini inatsisillu tunngavigilluinnarlugit, suliassarimmagu suliaralugulu aamma erseqqissaatigerusullugu.
Ilinniartitsisunik Kommune Kujallermi atorfinitsitsinissaq eqqarsaatigalugu, matumuuna paasissutissiissutigissavara, Kommune Kujallermi ilinniartitsisunik naammattunik sulisoqarnissaq pingaartinneqarluinnarmat, taamaattumillu immikkut isumaqatigiissutit malillugit, Kommune Kujallermi tamarmi atorfinitsitsisinnaanerit atuullutik. Taama atorfinitsitsinermi immikkut aningaasatigut ajunngitsorsiassaqartitsineq ilaatigut ajunngitsorsiassanut ilaavoq.
Oqaatigerusullugu pingaartitama ilagaat, angajoqqaat allalluunniit atuarfimmut attuumassuteqartut atuarfimmi pissutsinik naammaginngisaqarunik imaluunniit apeqqutissaqarunik naammaginngisatik pillugit, atuarfimmut attaveqarnissaat pingaaruteqarluinnarmat, isumaqarunilli naammaginngisatik apeqqutigisatillu qarsupinneqartut taava Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut Nutaaliornermullu ingerlatsivik saaffissaavoq, saaffiginninnerit tamarmik nalunaarutigineqarnissaat pisussaaffigineqarmat (notatpligt).
Atuarfiup pitsaasumik ingerlanissaa tamatta soqutigisarigipput qularnanngilaq. Isumaqarpungalu atuarfik pitsaasumik ingerlassappat, ilinniartitsisunut, atuarfimmi sulisunut atuartunullu timikkut tarnikkullu avatangiisit pitsaasuunissat pingaaruteqarluinnartut ilagigaat.
Sorpassuit taagorneqarsinnaapput. Taanngitsoorusunngilarali atuartitanik angusaqarluartitserusunneq. Qanoq iliorluta tamanna angusinnaavarput? Suliffimmut sulianullu tunniusimanikkut. Sulianik nuannarisaqarnikkut soqutiginninnikkullu. Tamannalu qanoq pilersissinnaavarput? Tamattaalluta tamanna pillugu, oqaloqatigiinnitsigut tapersersoqatigiinnitsigullu. Oqaatigerusupparattaaq, angusat pillugit, ukioq atuarfiusoq pillugu, Fælles kvalitetsrapport aamma angusanik takussutissiiffiummat. Inatsisit misissoraanni ersarissumik allaqqavoq, atuarfimmi angusanik qaffassaanissaq anguniarlugu, suliaqartoqartassasoq. Tamanna pillugu, uagut kom. Best.-mi ilaasortat pingaartumillu AMN ataatsimiititaliami ilaasortat, angusanik qaffassaasarnissaq pillugu, suliniutiginiakkanik arajutsinaveersaartarnissarput pingaaqaaq.
Politikkikkut pingaartitatta ilaat ilanngullugit oqaaseqarfigissagukkit, taarusuppakka: Atuartut atuartinneqarnerisa kipeqattaanngitsumik ingerlanneqarnissaat, atuartut friikulatinneqannginnissaat, ulloq naallugu atuanngitsoortinneqartannginnissaat faginilu assigiinngitsuni ilinniartitsisunik sapinngisamik amigaateqannginnissaq pingaartilluinnaratsigit. Nalunngilarput sukkulluunniit qanoq pisoqarsinnaasartoq, peqqiilliortoqarsinnaasarpoq allatulluunniit pisoqarsinnaasarluni. Tamakku inniminarput ataqqisassaappullu, ajunnginnerpaamillu kissaassivugut. Taama oqariarlunga, atuartitsinerit ataavartumik pitsaasumillu ingerlanneqarnissaat kissaatiginaqaaq, tamatumalu pitsaasumik aqunneqarlunilu ataqatigiissaarneqarnissaa arajutsiumassanngeqaarput malinnaavigilluarniassallugulu, atuartut pitsaanerpaamik atuartinneqarnissaat pingaaqimmat.
Fælles kvalitetsrapport 2018/2019 misissoraanni ullut ilinniartitsisut napparsimanermik allanilluunniit pissuteqartumik suliffigisinnaasimanngisaat ullorparujussuusut takuneqarsinnaavoq. Kisitsiserparujussuupput. Taakku Kommune Kujalliup nittartagaani kikkunnit tamanit takuneqarsinnaammata, kisitsisinngorlugit immikkut taassanngilakka. Oqaatigerusupparali ullut sulinngiffiit taama amerlatigisut takullugit, eqqarsarnartorujussuummat. Kisitsisit takussutissiinerat isumaqarpunga, inuiaqatigiit tamatta suleqatigiilluarnissatsinnik piumasaqarnermik aamma ersersitsisut.
Inuk kinaluunniit asuliinnaq sulinngitsoorneq ajorpoq. Suliffimmili pissutsit aatsaat imaannaasimanngimmata allamilluunniit pissuteqarsimagaanni, sulinnginnerit aatsaat taama amerlatigisut pisarsimassasut eqqarsaatiginarpoq. Taamaattumik atuartitsineq pitsaasoq inuiaqatigiinni meerartatsinnut tunniunneqassappat, innuttaasut tamatta suleqatigiinnissarput pingaaruteqarluinnartoq paasinarpoq.
Naggasiutigalugu ilanngukkusutaq: Suliffik atuarfigisarlu pitsaassappat, atuarfiup initai, atuartitsiviit anitsiartarfillu aamma nuannersuusariaqarput kajuminnartuullutillu. Siulliukkallarlara anitsiartarfik. Silamiinnissaq pingaaqaaq tamatta tamanna nalunngilarput. Taamaattumik atuartut sulisullu periarfissat tamaasa silamiissinnaanissat pingaartittariaqarpoq anguniarneqartariaqarlunilu. Anitsiartarfik qorsuttaqartariaqarpoq, isinut tarnimullu mernguernartuulluni. Anitsiartarfik issiaarfissaqartariaqarpoq, atuaqqinnissamut suleqqinnissamullu nukissanik aallerfiusinnaalluni. Aalaffissaqartariaqarpoq, nukiit hormonillu atortariaqartarmata. Ajoraluassusialu atuarfiit anitsiartarfiisa ukiorparujussuarni puiugaasimanerat. Assersuutigalugu Qaqortumi Tasersuup atuarfiani anitsiartarfik qiviaraanni, takusassaq tassaavoq manissuliaq ujaraannapajaaq cementerasaartoq. Manngertoq. Uanga isinni amigaatit pingaartut tassaapput qorsuttat, atuisullu assigiinngitsut periarfissiuunneqarnissaat.
Taamaattumik tamanna pillugu, ukiarmi AMN ataatsimiititaliamut siunnersuutigaara anitsiartarfigissaanissaq - tamannalu ataatsimiititaliamit tamarmit isumaqataaffigineqarluni akuersissutigineqarpoq. Anitsiartarfigissaanissat fond-init aningaasalersorneqartussaapput. Anguniagaq pilerinarpoq, suliarlu aallartippat, atuisussanik sumiiffinnilu innuttaasunik malinnaatitsisarumaarpugut.
Soorlu taama pisartugut, ukioq nutaaq peqqinnissamik sulilluarnissamillu kissaassiffigalugu, eqqarsaatinillu kusanartunik pitsaasunillu peqarfigalugu, ukiumi nutaami pilluaqqungaarpassi.
Inussiarnersumik inuulluaqqusillunga
Bibi Kielsen, AMN ataatsimiititaliami siulittaasoq.
Qaqortoq 8. januar 2022