Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut Nutaaliornermullu Ataatsimiititaliap siulittaasua ilinniartitsisunut oqalugiarpoq
Ilinniartitsisut tamassi.
Aasarsioreerlusi suliartoqqinnissinnut ullormut siullermut tikilluaritsi.
Kisimiilluta inuusinnaanngilagut. Inuunitsinni ujallutut ersinngitsutut ittunik inoqatitsinnut atassusiortarpugut, atassusiallu taakku, pissutaasut assigiinngitsut tunngavigalugit, inerniliinertut uagutsinnut uteqqittarput.
Suliffik inuunitsinni pingaaruteqaqaaq. Suliffimmi suleqatit pingaaqaat, suliffimmilu pisortaq, immikkut pingaaruteqarluinnartuusoq oqaatigisariaqarpoq. Imminut assersuutigissaguma, ukiorpassuarni suliffeqarnikuuvunga pisortanik assigiinngitsunik pisortaqartarnikuullunga. Ukiorpassuanngortuni taakkunani paasinikuusama ilaat tassaavoq, suliffimmi pisortap sulisunut tikilluaqqusisup qanoq pingaaruteqartiginera. Pisortaq ittoorinagu, sukkulluunniit suulluunniit pillugit saaffigisinnaasaq. Pisortaq kiinaannguusaarnanngitsoq, pisortaq oqaatigiumasanut tusarnaarsinnaasoq, oqaloqatigisinnaasaq oqallisigeqatigisinnaasarlu. Pisortaq qanilaartoq imminullu illersortuunngitsoq. Pisortaq (immaqa ingattarsilaassuunga ima oqassaguma) suliffimmik angerlarsimaffittut misigititsisoq.
Taama aamma pingaartigipput, suleqatit. Naammaginngisaqarutta, naammaginngisarput pillugu, toqqarluni saaffiginninneq, aperineq oqaloqatigiinnerluunniit, paaseqatigiinnginneq naammaginngisarluunniit pillugu, ajornanngitsumik aaqqiinissamut alloriarfiusarpoq siulleq pitsaasorlu. Pisaq imaluunniit pisoq pillugu, pisaq pinnagu, allamut saaffiginninnerit tunoqqutaarinertut taaneqarsinnaasut, aserorsaarininngorsinnaasarput, suleqatinut iml. inoqatinut mangiaasinnaasut. Taamaattumik suliffimmi avatangiisit; misigissutsitigullu avatangiisit nuannersut pitsaasullu pigineqassappata, suliffiullu suliartorfiginissaa pilerinartittuarneqassappat, suleqatigiilluni misigissutsitigut pitsaasumik avatangiiseqarnissaq pingaaruteqarluinnartoq, qularnanngilaq tamatta isumaqatigiissutigisinnaassagipput. Tamannalu suleqatigiit ikioqatigiittut, oqaloqatigiilluarsinnaasut, tatigeqatigiittut tatiginartut pingaarnerpaamillu tusarnaarsinnaasut pilersissinnaavaat.
Tamannalu suliffissinni pingaarutilerujussuusoq qularinngilara ilisimaqqissaarissi. Piffissaq sivisooq suliffissinni atortarparsi. Suliffissi ilissi sullitasilu pillugit, tassaasussaavoq, suliffik suliartorfigissallugu pilerinartoq, kajungernartoq aammalu ilisimasaqaleriartuinnarnarnermut ilisimasaqaleriartortuarusunnermullu isumassarsiorfissatsialak.
Kukkorujussuarnavianngilagummi oqassagutta, suliffigisarsi tassaasoq, illoqarfigisatsinni suliffiit pingaaruteqarnerpaartaat. Suliffeqarfiit allat ilisimasaasa tunngavigisaat, tamarmik meeqqat atuarfianni aallartiffeqarput.
Taamaattumik suliffeqarpusi pingaarutilerujussuarmik; taamaattumillu aamma ilissinnut sulisunut atugassarititaasut pitsaasuunissaat pingaaqaaq. Ilissimi atuartut pitsaasumik ilinniartinneqarnissaat atugassaqartinnissaallu pisussaaffigaarsi.
Misissuilaartarluni paasinarpoq, fagini assigiinngitsuni atuartitsissutit pitsaassut ilaatigut amigaatiginartut, soorlu kalaallisut atuartitsinermi. Atugartuussutsip aallaavigisaa tassavoq allaat, aqerluusaq, kuglepen, maannakkullu qarasaasiaq.
Allanneq aalajangersimasunik malitassaqarpoq, grammatik. Soorlu assersuutigalugu, ullumikkut allamoorutip atornerata ilinniartitsissutigineqarnissaa pisariaqartoq oqaatigisariaqarpoq. Aammalu assersuut alla: Oqalunnitsinni imaluunniit allalluta oqaaseqatigiiliornitsinni qaqugu tamarmik imaluunniit tamaasa atussavagut? Paasinarpoq oqaasilernermut tunngasut aamma meeqqat atuarfianni amigaatigineqartut, uagullu qinikkatut pissutsit taamaannerat ilisimallugu, suleqatigalusi angusaqarniarnissaq piareersimaffigaarput; taamaaliorumallutalu.
Oqaatigissavara amigaatigineqartut oqaasilerinermut tunngasuinnaanngillat, atuakkianilli, taallanik allatanillu allanik atuagassaqarnissaq (paasiniaalaarnera malillugu, pingaartumik aamma kalaallisut atuartitsinermi) aamma pingaaqaaq.
Isumaliutigineqarsinnaavoq, assersuutigalugu soorlu ukiakkut atuartut taalliornermik, atuakkiornermilluunniit unammisinneqarsinnaasut, ajugaasorlu akissarsisinneqarsinnaavoq.
Taamaaliornerup siunertaa unaavoq, atuartut oqaatsinik eqqortunik (grammatik) malillugu, atuisinnaanngornissaat, oqaatsinillu eqqortumik atuinerup pilerinartunngornissaa.
Sorpassuit taagorneqarsinnaapput. Taanngitsoorusunngilarali atuartitanik angusaqarluartitserusunneq. Qanoq iliorluta tamanna angusinnaavarput? Suliffimmut sulianullu tunniusimanikkut. Sulianik nuannarisaqarnikkut soqutiginninnikkullu. Tamannalu qanoq pilersissinnaavarput? Tamattaalluta tamanna pillugu, oqaloqatigiinnitsigut.
Politikkikkut pingaartitagut ilanngullugit, oqaaseqassaguma, taarusuppakka, atuartut atuartinneqarnerisa kipeqattaanngitsumik ingerlanneqarnissaat. Atuartut friikulatinneqannginnissaat, ulloq naallugu atuanngitsoortinneqartannginnissaat faginilu assigiinngitsuni ilinniartitsisunik sapinngisamik amigaateqannginnissaq. Nalunngilarput sukkulluunniit qanoq pisoqarsinnaasartoq, peqqiilliortoqarsinnaasarpoq allatulluunniit pisoqarsinnaasarluni. Tamakku inniminarput ataqqisassaappullu, ajunnginnerpaamillu kissaassivugut. Taama oqariarlunga, atuartitsinerit ataavartumik pitsaasumillu ingerlanneqarnissaat kissaatiginaqaaq, tamatumalu pitsaasumik aqunneqarlunilu ataqatigiissaarneqarnissaa arajutsiumassanngeqaarput malinnaavigilluarniassallugulu, atuartut pitsaanerpaamik atuartinneqarnissaat pingaarnerpaatillugu.
Suliffik atuarfigisarlu pitsaassappat, atuarfiup initai, atuartitsiviit anitsiartarfillu aamma nuannersuusariaqarput kajuminnartuullutillu. Siulliukkallarlara anitsiartarfik. Silamiinnissaq pingaaqaaq tamatta tamanna nalunngilarput. Taamaattumik atuartut sulisullu periarfissat tamaasa silamiissinnaanissat pingaaqaaq; anguniarneqartariaqarporlu. Anitsiartarfik qorsuttaqartariaqarpoq, isinut tarnimullu mernguernartuulluni. Anitsiartarfik issiaarfissaqartariaqarpoq, atuaqqinnissamut suleqqinnissamullu nukissanik aallerfiusinnaalluni. Aalaffissaqartariaqarpoq nukiit hormonillu atortariaqartarmata. Taamaattumik anitsiarfissi qiviarussiuk, takusinnaasaq tassaavoq manissuliaq ujaraannapajaaq cementerasaartoq. Manngertoq. Uanga isinni amigaatit pingaarnersaat tassaavoq qorsuttat. Ilissimi? Anitsiartarfik pillugu, amigaatit allattulaarisigit. Suulluunniit anguniarneqarsinnaapput, anguneqarsinnaasarlutillu. Suliffissi aamma anitsiartarfissi nuannersuusariaqarpoq.
Hjerneforsker Ann-Elisabeth Knudsen. Sorpassuit tikinneqarsinnaapput. Taakkuugallarlilli. Isummersoqatigiinneq angusaqarfiusarpoq. Naggasiutigilaralu suliffimmik paasisimasaqarluarneq (professionalisme) suliat pitsaasuunissaannut pingaaruteqarluinnarmat. Tamanna pillugu, imminut misilittartarnissaq imminullu ilisarisimaneq pingaarutilittut oqaatigisariaqarput. Ilisimasanikkiartuinnarneq aamma ilisimasaqaleriartuinnarusunnermik kinguneqarajuttarpoq, tamannalu suliffimmik pitsaasuutitsinissamut inuullu imminut nukittuumik tatigineranut sunniuteqartarluni. Ilaanni piginnaasat ilinniagassat aqqutigalugit, ilikkarneqarsinnaasanngillat, kisianni ulluinnarni inuunermi misilittakkat aqqutigalugit, inuup ilisimassummik pigisaqalernera pilersinneqartarluni.
Taama oqarlunga Atuarfeqarnermut, Meeqqeriveqarnermut nutaaliornermullu ataatimiititaliaq aammalu Kommunalbestyrelse sinnerlugu, Tasersuup Atuarfiani ilinniartitsisut sulisullu tamassi, ukiumut atuarfiusumut 2021- 2022-mut suleqatigiilluarnissassinnik sulilluarnissassinnillu kissaatingaarpassi.
Bibi Kielsen
Qaqortoq 3. aug. 2021