1 maj sulisartut ulluani Borgmesterip Stine Egedep oqalugiaataa
Sulisartuuneq tassaavoq sulisartup tulluusimaarutissaa; sulinermi inuiaqatigiinnut tunissutaavoq tamatsinnut napatitsisoq pinngitsoorneqarsinnaanngitsoq.
Asasakka ataqqinartut sulisartut, ullorsiornissinni pilluangaaritsi.
Kommuuni Kujallinngorsimasumi oqaluttuarisaanermi siullerpaamik Inuit Ataqatigiit aquut tiguaat. Allannguerusulluta qineqqusaarnitsinni minnerunngitsumik Kuannersuit ammanngilluinnarnissaannut oqariartuuteqarluta sassarnerput tigulluarneqarsimavoq. Peqatigalusi, nipisi tusaalugit sulineq ingerlatissavarput.
Kommunitta illoqarfiini nunaqarfittaanilu sumiikkaluarussiluunniit tassaavusi kommunitsinni aammalumi nunatsinnut tamarmut napatitsisut, nunatta pinngitsoorsinnaanngisai.
Meeqqaniit utoqqarnut paaqqutarinninneq, inuiaqatigiinnik sullissineq, suliffippassuillu ulluinnarni inuuniarnitsinni assakaasunik ingerlatitsisuusut tunniusimallusi sulinikkut ingerlatsiffigaasi.
Nammaqatigiinneq pilersittagarsi annertungaaraluartoq, ilisimavara sulisartorpassuit akornanni akissarsiaqarnikkut inuuniarnermilu akissaateqarniarnikkut ilaatigut pitsaanngitsumik inissisimasoqarnera.
Ukiut ingerlanerini nioqutissat ulluinnarni pisariaqartitagut, ineqarnermilu akit qaffakkiartuinnartillugit sulisartut akissarsiaasa naleqqussarneqartuarnissaat pingaaruteqaqaaq.
Inuiaqatatigiimmi naligiinnerusumik atugarissaarnerulernissaannut tamanna aqqutissaavoq allaqqunneqarsinnaanngitsoq.
Tamanna iliuuseqarfiginiarlugu Naalakkersuisoqatigiilertut suliniutissatut oqariartuutigisaat isumalluarfigaakka; matumani akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnikkut aamma ineqarnermut tapit nalimmassarneqarnerisigut isertitakinnerusut oqilisaaffigineqarnissaat, minnerunngitsumillu inulerisut akissarsiamikkut pitsaanerusumik atugassaqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniartoqarmat.
Suliffiit suulluunnit naleqarput, tamattalu assigiinngisitaartuunerput ilutigalugu tamatta assigiinngitsunik suliffeqarpugut. Ilinniarsimasuugutta ilinniarsimanngikkuttaluunniit tamatta sulinitsigut tunniussassaqarpugut. Tassalu isumaqarpoq tamatta atorfissaqarpugut.
Kommunitsinni ineriartortiteqqinniarneq ingerlateqqillugu ukiuni tulliuttuni sisamani inuussutissarsiutinik piorsaaqqinnissaq kommunalbestyrelsemi ingerlateqqissavarput.
Nunatta pissarititai atorlugit, nunaateqarneq uumasuuteqarneq aamma takornariaqarneq, inerisaqqillugit suliffissanik nutaanik pilersitsinissaq takorluukkatta ilagaat.
Naalakkersuisut nammineq pilersornerulernissamik suliniuteqarnissaat kommuunimi tigulluarlugu suleqatigiiffigissavarput. Tamannami annertuumik ineriartorfissaqartoq nalunngilarput. Ukiuusarnera sivikilliartorpoq, tamanna atorluartariaqarparput suliffissanik ataavartunik amerlanerusunik pilersitsinissaq pisariaqartipparput.
Sulisartoqarnermi siuttuusup Kuannersuarnut ammaanissamik ilungersorsimanera, tassalu suliffissanik ataavartunik pilersitsinissamik oqariartorneq isumaqatigisimanngeqaarput, tassami suliffissat amerlanerpaat allamiunit inuttaqartussaassagaluarmata. Sulisartut ingallutik nammineq nunaminni isiginnaartuinnanngorsimassagaluarput.
Isumaqarpunga nunaqavissut siulliutinneqassappata suliffeqarfiit angissutsimikkut tulluartut minnerunngitsumillu mingutsitsisinnaaneq eqqarsaatigalugu aarlerinannginnerpaat inerisartariaqarivut, siunissami ataavartunik suliffinnik pilersitsinissaq pingaarnerpaatillugu.
Nuna minguttoq qaqugorsuarmut sequminneqartussaq akuersaanngilarput. Nuna minguitsoq, nammineq pilersornerulernissamik periarfissiisoq, minnerunngitsumik takornarissat tikikkusutaat aningaasanillu atuiffigerusutaat, tamatta aamma sulisartoqarnermi inuuniutigissalugu eriagalugu pigerusupparput.
Periarfissaq manna iluatsillugu kommunitsinni namminersortut sulisartoqarnerannut suliffissaqartitsinerannullu kommunalbestyrelse sinnerlugu qamanngavik qutsavigerusuppassi,
taakkuugassimi kommunitsinni suliffissanik pilersitsisut, ineriartortitseqataasullu - Qujanaq.
Suliffissaaleqisut minnerpaamiitinneqarnissaat anguniarlugu kommunalbestyrelsemi suliniutinik siunnerfeqarpugut. Inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitserusuttunut kommunalbestyrelsemit annertuumik tunuliaqutsiilluta tapersersuivugut, matumanilu kommunip suliffeqarfiutaa Innovation South Greenland 2019-mi aallartinneqartup atorluaqqinneqarnissaanik kaammattuerusuppunga.
Kommunitsinnimi inerisaaqqinniarnermi innuttaasut qinikkallu ataatsimoorlutik kivitseqatigiinneratigut ineriartorneq sukkasooq pilersinneqassammat.
Sulisartuususi tulluusimaarutissaraarsi sulinissigut nunatsinni napatitseqataanersi, angajoqqaatut sulinissigut meeqqassinnut maligassiuinersi, ilaqutariittullu immissinnut napatinnersi.
Utoqqartatsinnut maanna suliunnaarsimasunut; qujanaq kinguaasugut atugarissaaqqulluta sulisimanissinnut. Qujanaq maligassiuvilluarnissinnut. Qujanaq kinguaassinnut paaqqutarinnissimanissinnut.
Qanortoq utoqqalillusi suliunnaarnissinni kinguaassi qujaffigalusi tapersersorluartarilisit.
Ulloqartarpoq ullut ilaannit oqimaannerusunik, ilungersornerilli misigisassanik ajunngitsunik taarseneqartarmata upperaara sulisartut atukkamikkut oqilisaaffigineqartuarnissaat aamma siunissatsinni nalaakkumaaripput, tamanna qanimut peqataatillusi aqutsissiuusseqataaffigissavara.
Sulisartut ataqqinartut, ullorsiornissinni pilluaqqoqqillusi siunissami tamanik angusaqarluarnissassinnik kissaappassi, naggataatigut kissaateqarfigissavassi; meeqqasi paarilluarisigit taakkuuppummi nunatta ingerlalluariartornissaannut ingerlatsisussavut. Paarilluarutsigit nukittuullutik nammineersinnaalluarlutik perorumaarput. Ullorsiorluarisilu.
Stine Egede
Kommune Kujallermi borgmesteri
Asasakka ataqqinartut sulisartut, ullorsiornissinni pilluangaaritsi.
Kommuuni Kujallinngorsimasumi oqaluttuarisaanermi siullerpaamik Inuit Ataqatigiit aquut tiguaat. Allannguerusulluta qineqqusaarnitsinni minnerunngitsumik Kuannersuit ammanngilluinnarnissaannut oqariartuuteqarluta sassarnerput tigulluarneqarsimavoq. Peqatigalusi, nipisi tusaalugit sulineq ingerlatissavarput.
Kommunitta illoqarfiini nunaqarfittaanilu sumiikkaluarussiluunniit tassaavusi kommunitsinni aammalumi nunatsinnut tamarmut napatitsisut, nunatta pinngitsoorsinnaanngisai.
Meeqqaniit utoqqarnut paaqqutarinninneq, inuiaqatigiinnik sullissineq, suliffippassuillu ulluinnarni inuuniarnitsinni assakaasunik ingerlatitsisuusut tunniusimallusi sulinikkut ingerlatsiffigaasi.
Nammaqatigiinneq pilersittagarsi annertungaaraluartoq, ilisimavara sulisartorpassuit akornanni akissarsiaqarnikkut inuuniarnermilu akissaateqarniarnikkut ilaatigut pitsaanngitsumik inissisimasoqarnera.
Ukiut ingerlanerini nioqutissat ulluinnarni pisariaqartitagut, ineqarnermilu akit qaffakkiartuinnartillugit sulisartut akissarsiaasa naleqqussarneqartuarnissaat pingaaruteqaqaaq.
Inuiaqatatigiimmi naligiinnerusumik atugarissaarnerulernissaannut tamanna aqqutissaavoq allaqqunneqarsinnaanngitsoq.
Tamanna iliuuseqarfiginiarlugu Naalakkersuisoqatigiilertut suliniutissatut oqariartuutigisaat isumalluarfigaakka; matumani akileraartarnikkut aaqqissuusseqqinnikkut aamma ineqarnermut tapit nalimmassarneqarnerisigut isertitakinnerusut oqilisaaffigineqarnissaat, minnerunngitsumillu inulerisut akissarsiamikkut pitsaanerusumik atugassaqarnissaat qulakkeerniarlugu suliniartoqarmat.
Suliffiit suulluunnit naleqarput, tamattalu assigiinngisitaartuunerput ilutigalugu tamatta assigiinngitsunik suliffeqarpugut. Ilinniarsimasuugutta ilinniarsimanngikkuttaluunniit tamatta sulinitsigut tunniussassaqarpugut. Tassalu isumaqarpoq tamatta atorfissaqarpugut.
Kommunitsinni ineriartortiteqqinniarneq ingerlateqqillugu ukiuni tulliuttuni sisamani inuussutissarsiutinik piorsaaqqinnissaq kommunalbestyrelsemi ingerlateqqissavarput.
Nunatta pissarititai atorlugit, nunaateqarneq uumasuuteqarneq aamma takornariaqarneq, inerisaqqillugit suliffissanik nutaanik pilersitsinissaq takorluukkatta ilagaat.
Naalakkersuisut nammineq pilersornerulernissamik suliniuteqarnissaat kommuunimi tigulluarlugu suleqatigiiffigissavarput. Tamannami annertuumik ineriartorfissaqartoq nalunngilarput. Ukiuusarnera sivikilliartorpoq, tamanna atorluartariaqarparput suliffissanik ataavartunik amerlanerusunik pilersitsinissaq pisariaqartipparput.
Sulisartoqarnermi siuttuusup Kuannersuarnut ammaanissamik ilungersorsimanera, tassalu suliffissanik ataavartunik pilersitsinissamik oqariartorneq isumaqatigisimanngeqaarput, tassami suliffissat amerlanerpaat allamiunit inuttaqartussaassagaluarmata. Sulisartut ingallutik nammineq nunaminni isiginnaartuinnanngorsimassagaluarput.
Isumaqarpunga nunaqavissut siulliutinneqassappata suliffeqarfiit angissutsimikkut tulluartut minnerunngitsumillu mingutsitsisinnaaneq eqqarsaatigalugu aarlerinannginnerpaat inerisartariaqarivut, siunissami ataavartunik suliffinnik pilersitsinissaq pingaarnerpaatillugu.
Nuna minguttoq qaqugorsuarmut sequminneqartussaq akuersaanngilarput. Nuna minguitsoq, nammineq pilersornerulernissamik periarfissiisoq, minnerunngitsumik takornarissat tikikkusutaat aningaasanillu atuiffigerusutaat, tamatta aamma sulisartoqarnermi inuuniutigissalugu eriagalugu pigerusupparput.
Periarfissaq manna iluatsillugu kommunitsinni namminersortut sulisartoqarnerannut suliffissaqartitsinerannullu kommunalbestyrelse sinnerlugu qamanngavik qutsavigerusuppassi,
taakkuugassimi kommunitsinni suliffissanik pilersitsisut, ineriartortitseqataasullu - Qujanaq.
Suliffissaaleqisut minnerpaamiitinneqarnissaat anguniarlugu kommunalbestyrelsemi suliniutinik siunnerfeqarpugut. Inuussutissarsiutinik nutaanik pilersitserusuttunut kommunalbestyrelsemit annertuumik tunuliaqutsiilluta tapersersuivugut, matumanilu kommunip suliffeqarfiutaa Innovation South Greenland 2019-mi aallartinneqartup atorluaqqinneqarnissaanik kaammattuerusuppunga.
Kommunitsinnimi inerisaaqqinniarnermi innuttaasut qinikkallu ataatsimoorlutik kivitseqatigiinneratigut ineriartorneq sukkasooq pilersinneqassammat.
Sulisartuususi tulluusimaarutissaraarsi sulinissigut nunatsinni napatitseqataanersi, angajoqqaatut sulinissigut meeqqassinnut maligassiuinersi, ilaqutariittullu immissinnut napatinnersi.
Utoqqartatsinnut maanna suliunnaarsimasunut; qujanaq kinguaasugut atugarissaaqqulluta sulisimanissinnut. Qujanaq maligassiuvilluarnissinnut. Qujanaq kinguaassinnut paaqqutarinnissimanissinnut.
Qanortoq utoqqalillusi suliunnaarnissinni kinguaassi qujaffigalusi tapersersorluartarilisit.
Ulloqartarpoq ullut ilaannit oqimaannerusunik, ilungersornerilli misigisassanik ajunngitsunik taarseneqartarmata upperaara sulisartut atukkamikkut oqilisaaffigineqartuarnissaat aamma siunissatsinni nalaakkumaaripput, tamanna qanimut peqataatillusi aqutsissiuusseqataaffigissavara.
Sulisartut ataqqinartut, ullorsiornissinni pilluaqqoqqillusi siunissami tamanik angusaqarluarnissassinnik kissaappassi, naggataatigut kissaateqarfigissavassi; meeqqasi paarilluarisigit taakkuuppummi nunatta ingerlalluariartornissaannut ingerlatsisussavut. Paarilluarutsigit nukittuullutik nammineersinnaalluarlutik perorumaarput. Ullorsiorluarisilu.
Stine Egede
Kommune Kujallermi borgmesteri
Udgivet d. 01. maj 2021