Aatsitassarsiorfissaq
Aatsitassarsiorfik ujaqqerivittut pissuseqartumik akuiagassamik ukiumut 500.000 tonsiusumik piiaaffigineqassaaq. Akuiagassaq sioranngorlugu aserorterneqassaaq aatsitassanullu qaqortunut, qernertunut aappalaartunullu immikkoortiterneqassalluni. Aatsitassat aappalaartut, eudialytit, piumaneqarnerupput isaatitsissutaassallutillu. Ukiumut sioqqat eudialyteqarluartut 100.000 tonsit missigisaat qallorneqartassapput.
Hudsonip Naajani Qaqortorsuarmi periaasiata assinganik saviup kajungerisaa atorlugu tunisassiorneq ingerlanneqassaaq. Immikkoortitikkat nunani allani akuutissat atorlugit akuiaavimmut umiarsuarmik assartorneqartassapput.
Aatsitassarsiorfik tunisassiornerup nalaani tamaani najugalinnut 80-it missaanniittunut suliffissaqartitsissaaq. Tunisassiorneq iluatsilluarpat aatsitassarsiornerup annertusinissaa ilimanaateqaluarpoq. Tamatumuunakkut suliffissat amerlanerusut pilersinneqassapput.
Sanaartornerup ukiunik 2-3-inik sivisussuseqassangatinneqartup immikkoortuani siullermi suliffissat 30-40-nik amerlassuseqassasut naatsorsuutigineqarpoq, immikkoortuanilu kingullermi suliffissat 130-140-iussasut naatsorsuutigineqarluni.
Avatangiisit mianeralugit tunisassiorneq
Nunatsinni tunisassiornerup akuutissanik atuiffiunani ingerlanneqarnissaa Kommune Kujallermit iluarineqarpoq. Tamatumuunakku avatangiisit mianeralugit taamalu inuussutissarsiutit allat tamaani pioreersut sapinngisaq tamaat akornusernaveersaarlugit aatsitassarsiortoqarnissaa aalajangiusimaannarneqassaaq.
Aatsitassat sinneri qernertut aappalaartullu aallaqqaammut eqqarneqartussaapput, allatigulli tunisassiarineqarsinnaalernissaat Kommune Kujallermit assut soqutigineqarpoq.
Aatsitassat qaqortut (feldspat) Tanbreez naapertorlugu marrarnik atortussianut (anartarfiit asaffiillu eqqaaginneqarsinnaapput) kiisalu igalaaminernut atorneqarsinnaassagunarput. Aatsitassat qernertut (amfibol) marrarnik natissianut marrarmillu tunisassianut allanut atorneqarsinnaapput.
Taamaammat aatsitassarsiorfimmit igitassat ikinneruleqqullugit igitassat tamakku atorluarneqarnissaannut periarfissanik misissuinerminik Tanbreez nangitsissasoq Kommune Kujallermit kissaatigineqarpoq.
Tanbreezip, kommunip najukkamilu suliffeqarfiit suleqatigiinnissaminnik isumaqatigiissutaat
Kommune kiisalu taamani Inuussutissarsiornermut Siunnersuisoqatigiiusut 2019-p aallartinnerani suleqatigiinnermut isumaqatigiissusiortoqarnissaa pillugu siunnerfimmik nalunaaruteqarput. Suliassanik isumaqatigiissutit suliffissallu eqqarsaatigalugit sapinngisaq tamaat najugaqartut peqataatinneqarnissaat tamatumuunakkut anguniagaavoq.
”Kiisami Tanbreez piiaanissamut akuerineqarsimanera Kommune Kujallermit tusarluaqaarput. Inuit amerliartoqqilernissaannik kinguneqartumik Kommune Kujallermi inuussutissarsiutitigut ineriartortoqarnissaanik kissaat piviusunngussappat Tanbreezip aatsitassarsiorfiata piviusunngornissaa apeqqutaanerpaanut ilaavoq. Aatsitassarsiorfik piviusunngortinniarlugu ukiut ingerlaneraini peqataasimasut tamaasa qutsavigerujussuarpavut.
Kommune Kujallermi aatsitassarsiorfiit sapinngisaq tamaat iluaqutaanissaat najukkamilu sunniuteqarluarnissaat siunertaralugu Kommunalbestyrelsi 2014-imi aatsitassarsiornermi periusissiamik akuersissuteqarpoq, periusissiarlu suleqatigiinnissaq pillugu siunniussamik isumaqatigiissummik 2019-ip aallartinnerani malitseqartinneqarpoq. Taamaammat maanna aatsitassarsiorfik sullissinernik piginnaasanillu sunik kommunimi pissarsiarineqarsinnaasunik pisariaqartitsinersoq nalunaarsorlugu aallartippugut, taannalu suleqatigiinnissamik isumaqatigiissummi tunngaviussaaq”, Kommune Kujallermi borgmesteri Kiista P. Isaksen oqarpoq.
”Inuussutissarsiut suliffinnik nutaanik 80-inik, qularnanngivissumik amerlanerulerumaartunik pilersitsiviusoq, kommunimut isumalerujussuuvoq. Aatsitassarsiorfik akissarsiagissaarfiusunik suliffissaqartitsissaaq kommunimilu aningaasarsiornikkut siuarsaassalluni taamalu aatsitassarsiorfik tunisassiorlualeriaruni inuttusiartornermik nassataqartussaassalluni. Aatsitassarsiorfimmi suliffissat aatsitassalerinermut ilinniarfimmi pikkorissarsimasorpassuarnut kiisalu inuusuttortatsinnut aatsitassanik ujaasinermut pikkorissaqataasimasunut suliffissaqartitsissapput.
Uannuttaaq najukkami suliffeqarfinnik suliassaqartitsisoqarnissaa suliffissaqartitsisoqarnissaalu qularnaassallugu pingaaruteqarpoq, tamannalu anguneqarsinnaavoq pitsaasumik suleqatigiinneq Innovation South Greenlandikkut pilersinneqarsimasoq aqqutigalugu”, borgmesterip tullia Simon Simonsen oqarpoq.
”Innovation South Greenland pilersinneqarsimavoq siunnersuisussatut kiisalu Kujataani inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissaq siunertaralugu kommunip, inuussutissarsiortut kiisalu aallarnisaasut akornanni ataqatigiinnermik pilersitsisussatut. Taamaammat inuussutissarsiornikkut ineriartorneq tamatta kissaatigisarput pilersissinnaajumallugu sullissinerit piginnaanerillu aatsitassarsiorfimmit pisariaqartinneqartussat Kujataani tunniussinnaasavut kiisalu tunniussinnaalertariaqakkavut suleqatigiilluta
nalunaarsussavavut”, Rasmus Chr. Rasmussen Innovation South Greenlandimi siulittaasuusoq oqarpoq.