Air Greenlandip toqqaannartumik timmisartuussisarnera ukiumut ataaseriaannarluni ingerlanneqartarmat, taava tassa Nunatta Kujataani ukioq ataaserlu utaqqeqqaarluta Nunap immikkoortua atsaat Danmark-imiit tikikkuminarseqqissaaq.
Tamanna ilutigalugu taava takornariat amerlanerpaat Kangerlussuaq aamma Nuuk aqqusaaqqaarlugit kujammukarsinnaapput, tamannalu kujataanukarluni angalaniarnerup erloqinarsisippaa, angalanerullu aqqutaani sivisoqisumi suli amerlanerusunik aattuiffissaqalissalluni. Pissutsit piviusut taamatut inissisimatillugit Nunatta Kujataani takornariaqarnermik inuussutissarsiorneq pilerinarsinnerulersinngilaa, aalimigooq aningaasaqarniarnerput nappaqqinniarlugu aallartisaleruttortugut.
- Nunatsinni borgmesterit tamarmiulluta takornarialerisunut immikkut hjælpepakkeqartariaqarneranik noqqaassuteqarpugut, maannalu pisunit naqqissuserneqaqqippoq tamanna pisariaqarluinnartoq. Takornarialerisunut immikkut iliuuseqarnissamut piffissanngorpoq, ullunimi makkunani annertuumik eqqugaaqqapput, Kommune Kujallermi borgmesteri Kiista P. Isaksen oqarpoq.
AATTUINISSAMUT PERIARFISSAT AMERLANERUSUT
Ulluni makkunanerpiaq nunarsuarmi ukkatarineqaleruttortoq tassaavoq sapinngisatsinnik inunnut allanut attaveqarnaversaassaagatta, angalariaatsillu allanngornerat killormut sunniuteqaleriaannaapput, angalasut mittarfimmi ataatsimi katersorlugit.
Ajornerpaamik pisoqassappat, taava Nunatta Kujataanut angalaniat akunnerit 30-it tungaanut atortalissavaat akunnerit 4-5 atornagit, saniatigullu nassatanik passussineq aammalu periataartumik unnuisariaqarneq aqqutaanilu minnerit. Inernerissavaa aattuinissamut periarfissarpassuit angalasummi allat mittarfeqarfinni arlalinni naapittassavaat, taxat hotellillu – suli tikinniakkaminnut anngutsigatik.
Nunatta Kujataanut tamanna unitsitsinerussaaq, naak nunatta ammariartornerata sunniutissai nuannersumik sunniuteqartussaagaluartut.
”Nunatta Kujataanut takornarianik taamaatitsiinnartussat imaaginnavissasut ernumassutigivara. Aqqutaani marloriarluni misissortinnissaq naak piffissarititaasut aamma sukkannereertigisut aammalu mattussaasussaallutik. Angalanerlu suli sivisunerulermat ulorianarsinerullunilu, taava takorlooruminaappoq arlallit maanngarumaartut” Tourism Destination Manageriusoq, Innovation South Greenland-imi, Sarah Woodall oqarpoq.
NAJUKKAMI INNUTTAASUT AAMMA AKILEEQATAAPPUT
Timmisartukkut billetsit akii tamatigut innuttat angalarusussusianut aalajangiisuusarpoq, kisanni sivikinnerusumik angalanissaq aamma toqqaannartumik angalasinnaaneq angalanerup immikkoortuisa pingaarnersaraat.
Innovation South Greenland december 2019-imi kujataani innuttaasunut apersuillutik misissuimmata, akissuteqartut 96%-ii akisimapput, nunanut allanut angalanermi timmissartuussinerit toqqaanartut piumanerullugit, nunattalu illoqarfiisa ilaanni aqqutaani minnerit piumanagit.
- Pissusissamisoorsinnaanngilarmi nunatta iluani angalaqqusinissamik oqariartuuteqartoqartillugu, angalanerlu taama akisutigitillugu innuttaasunut taama atugassaqartitsisoqarnissaa. Kujataaninngaanniit Danmarkimut angalasussaat ilaatigut Nuummi unnueqqaarlutik aamma kangerlussuakkooqqaarlutik Danmarkimut ingerlasinnaasassapput, matumani siumut utimullu apuuffissamut apuunniarnermi ilaatigut ullut arlallit atorneqartariaqarneri akuersaarneqarsinnaanngilaq. Kujataaniit kujataanullu angalasunut aqqummik toqqaannartumik pilersitsisoqartariaqarpoq, Kiista P. Isaksen naggasiivoq.
Inuussutissarsiortut aamma kigaannerusumik pajuttuisoqalernera malugissavaat, taamaalilluni innuttaasunut sullissinermi naammaginanngitsumik inerneqariaannaalluni.
ISLAND-IMUT ATANERULISSAAGUT?
Air Greenland-ip timmissartuussinermini unitsitsinerat, ukiuni kingullerni pisimasorpassuarnut assersuutaannaavoq. Piffisanngorsimava eqqarsaatigissallugu Nunatta Kangiani illerngit malissallugit Islandi-lu inuussutissarsiutigalugu angallassinikkut assartugassanullu suleqatigilluaannassallugu?