Asasagut innuttaasut

Qaammatit pingasut matuma siorna innuttaasut eqimattat kommunip aamma pisortaqarfiup matoqqaneranik misigisimanertik aallaavigalugu akerliussutsimik takutitsipput, tamannalu akerliussutsimik takutitsinernik marlunnik malitseqartinneqarpoq.

Innuttaasut akerliussutsiminnik takutitsinerminni oqariartuutigisaat kommunimit tusarnaarpagut, soorlu akerliussutsimik takutitsinermi siullermi oqariartuutit allagartarsuarni allassimasut tigusimagigut.

Innuttaasut eqimattat oqariartuutigisaanni iliuuseqarfigisinnaasagut aamma suliniutaareersut iliuuseqarfigalugit suliniuteqarpugut, soorlu innuttaasut eqimattat kommunimi ilaasortat kommunillu avammut matoqqavallaarnerarlugit oqariartuutaat eqqarsaatigalu pitsanngorsaaniarluta suliniuteqarluta aallartereersugut.

Kommunimi suliat innuttaasunut paasissutissiissutiginissaat nukittorsarniarlugu siunissamut suliniuteqarpugut, matumani paasissutissiisarnerup nukittunerulernissaa siunniussaavoq, kommunimilu ilaasortat innuttaasunik naapeqateqarsinnaanissaannut oqaloqatigineqarnissaannullu tunngatillugu tamanut ammatitsisarnissat (åbenthus) siunissami aggersumi pilersaarutigaarput.

Tamatuma saniatigut innuttaasunik ataatsimiisitsisarnerit ingerlanneqartareersut illoqarfittatsinni nunaqarfittatsinnilu ingerlatiinnassavagut.

Tamat oqartussaanerat, ukiut sisamakkaarlugit qinersisoqartarnera, aammalu qinikkat innuttaasut sinnerlugit aalajangersaasarnerat ataqqisassaavoq, tassami aalajangersaanerit innuttaasut sinnerlugit aalajangersaanerusarmata. Qinigaaffimmi uani massakkut ingerlasumi Siumut anguniagai tunaartaralugit pingaartillugillu ingerlatsisoqarpoq, taamaakkaluartorli kommunalbestyrelsimi ilaasortanit tamanit siunnersuutigineqartut inissaqartinneqartuaannarput.

Qanimut oqartussaaqataaneq nukittorsarlugu inatsisitigut aalajangersakkamik aammalu illersukkamik najukkami ataatsimiititaliat pilersinneqarnikuupput, qinersisinnaatitaasut tamarmik sassarfigisinnaassaannik. Taakkulu aamma kommunalbestyrelsimi ilaasortaasunut siunnersuisarlutik, taamaammat tamat oqartussaaqataanerat ataqqilluinnarlugu ingerlatsisoqarpoq.

Kommunip nuannaarutigaa innuttaasut eqimattat kommunip suliaanut soqutiginninnertik takutimmassuk, aamma uagut innuttaasut kommunimik pitsaanerusumik pilersitsinissamut kissaataat naammassiniarlugu iliuuseqassaagut.

Erseqqissaatigeqqissavarpulli suliat inunnut ataasiakkaanut tunngasut inatsisit atuuttut malillugit oqaaseqarsinnaatitaannginneq ataqqilluinnaratsigu, inatsisillu atuuttut aallaavigalugit uneeqqarissumik sulisoqarnissaa pingaartilluinnarlugu ingerlatsisoqarmat.

Suliani assigiinngitsuni siunnersortit, inatsisilerituut aamma naatsorsuuserisut atorneqartarput, soorlu kommunip ileqqorluttoqartillugu kinaassutsimik isertuussilluni unnerluuteqartarsinnaaneq (Whistleblower) aamma sulinermi ileqqorlunnginnissamut politikki (antikorruptionspolitik) atuutilersissimagai. 

Taamaattumik eqqaasissutigeqqikkusuppara sukkulluunniit oqaloqatigineqarnissatsinnut ammajuaannaratta, kaffisoqatigiilluni oqaloqatigiinnissamut soqutiginnikkussi saaffiginnikkisi, soorlu tamanna siusinnerusukkut periarfissaasoq oqaatigineqartareersoq.

Kommunimit inuiaqatigiinnut kikkunnulluunniit nipangersaaneq atugarinngilarput, inuiaqatigiillu kommunip ineriartornissaanut suleqataarusuttut qujanartaqimmata, suleqataarusunnersi nuannaarutissaavoq. 

Inussiarnersumik inuulluaqqusilluta

Borgmester Kiista P. Isaksen aamma pisortaaneq Kim Dahl

 

Udgivet d. 29. maj 2020