Narsarsuaq pillugu suleqatigiissitanit killiffimmik nalunaarusiaq

NarsarsAuaq pillugu suleqatigiissitanit killiffimmik nalunaarusiaq KAL

 

Narsarsuaq pillugu suleqatigiissitanit killiffimmik nalunaarusiaq

 

Aallaqqaasiut

Killiffimmik nalunaarusiami suleqatigiissitat piffissami 2022-mi marsip arfineq-pingajuannit 2023-mi novembarimut pingaarnertut sammisaat aalajangersimasaallu allaaserineqarput. Suleqatigiissitat kissaataat malillugit politikkikkut sammisassat takkuttarneri malillugit suliarisarpaat, piffissallu ingerlanerani qinikkanut aalajangigassanngortitsisarlutik. Nalunarusiaq una piffissamik aammalu iliuusissatut pilersaarusiaanngilaq, kisianni ukiuni marlunni suleqatigiissitat atasimanerini sammisat aalajangikkallu pillugit allaaserisaalluni. Suleqatigiissitat qaammammut ataatsimiiginnartarnissaat aammalu Qaqortumi mittarfissap ammarnissaata tungaanut sulinertik attatiinnassagaat siunertaapput.

 

Suliassarititaasut

Suliassarititaasut Naalakkersuisumit borgmesterimillu 2022-mi marsip arfineq-pingajuanni akuerineqarput.

Innuttaasut Narsarsuarmeersut arlaleriarlutik aperineqarput najukkamit ilaasortanngorsuttoqarnersoq. Nunaqarfiit siulersuisui innuttaasunut ataatsimiisitsinerminni ataatsimiigianik 20-nik peqataaffigineqartumi aperigaluarput arlaata soqutiginnginneraa ilaasortanngussalluni, kisianni ilaasortanngorusuttoqanngilaq.

Suleqatigiissitat ilaasortanngorusuttoqannginnera tusaatissatut tiguaat. 2023-mi novembarimi ilaasortat:

Kommune Kujalleq: Pisortaaneq Tine Pars, Teknikkeqarfimmi pisortaq Sem Ottosen, Pilersaarusiornermut pisortaq Kirsten Ørnekoll Stenshøj, Majoriami pisortaq Karoline Lund kiisalu Inuussutissarsiornermut allatsi Sten Lund.

Ineqarnermut Attaveqaqatigiinnermullu Naalakkersuisoqarfik: Allaffimmi pisortaq Nicklas Lauritzen, Immikkut siunnersorti Kunuk Holm

Mittarfeqarfiit: Pisortaaneq Henrik Estrup

Savaatillit Peqatigiiffiit Suleqatigiissut: Siulittaasoq Elna Jensen

Suleqatigiissitat isumaqatigiissutigaat suliassarititaasut Qaqortup mittarfissaata atulernissaanut sivitsorneqassasut.

 

Ataatsimiissimanerit amerlassusaat

Sulinngiffeqarnerit minillugit qaammammut ataatsimiinnerit ingerlanneqartarput. Suleqatigiissitat Narsarsuarmi innuttaasunut ataatsimiisitsipput ulluni ukunani:

2022-mi marsip arfineq-aappaanni, 2022-mi maajip 23-anni kiisalu 2022-mi juunip 23-anni. Kommunip ataatsimiisitsinera ukuupput:

Innovation South Greenland 2022-mi Narsarsuarmi inuussutissarsiortunut marloriarluni ataatsimiisitsivoq. 2022-mi septembarip 15-iat.

21.04.2023 Borgmesteri inuussutissarsiornikkut isumasioqatigiisitsivoq. 27.08.2023 Kommunalbestyrelse innuttaasunik ataatsimiisitsivoq.

2022-mi septembarip 15-ianni Narsarsuarmi innuttaasunik ataatsimiisitsineq Borgermøde i Narsarsuaq (kujalleq.gl)

Mittarfeqarfiit 2022-mi marsimi, juunimi septembarimilu sulisunik ataatsimiisitsipput Qaqortup mittarfissaanut kiisalu Narsarsuup mittarfianut tunngatillugit ineriartorneq pillugu paasissutissiiniarlutik, kiisalu aamma Qaqortup mittarfissaata ammarnissaanut Narsarsuarmi sulisut sapinngisamik uninngaannarnissaat qulakkeerniarlugu. Ataatsimiinnerit inerinerisa ilagaat aamma inissianut akiliutinut kajumissaasiinernullu tunngatillugu politikkikkut aalajangiinerit, taakkulu kattuffiit Mittarfeqarfiillu akornanni kingorna isumaqatigiissutigineqarput. Mittarfimmi sulisut 52-t kissaataat siunissamilu pilersaarutaat pillugit apersorneqarput. Apersuisoqareernerani paasinarsivoq sulisut ilaat Qaqortumut nooqataarusuttut, ilaallu mittarfinnut allanut nuukkusuttut. Sulisut amerlasuut suli aalajangersimanngillat, taamaammat Qaqortup mittarfissaata ammarnissaata qanilliartornerani Mittarfeqarfiit sulisunik apersuillutik misissuinertik nangillugu ingerlatissavaat.

Narsami Majoriaq innuttaasut qulit 2022-mi juunimi kommunimut saaffiginnissimasut ataatsimeeqatigai. Inuit allattorsimaffii malillugit piffissami innuttaasut 170-it najugaqartutut nalunaarsimapput, kisianni piviusumik 120-130-t najugaqarput. Innuttaasut ikitsut aasaanerani akunnittarfimmi sulisussatut Majoriap innersuuppai.

 

Suliniutit

Illup B30-p tigunera. Mittarfeqarfiit allaffeqarfiat Kommune Kujallermit tiguneqarpoq. Kommunip allaffia Mittarfiit maanna allaffigisaanut kommunip nuunniarpaa, Mittarfiillu siunnersuutaa malillugu illu nutaaliorfittut atorlugu. Massakkut Aalborgimi Aarhusimilu ilisimatusarfiit B30 laboratioriamut atortuutiminnut attartorpaat. Ilisimatusarfiit massakkuugallartumik kisiartaallutik attartorniarlutik saaffiginnissimasuupput.

 

Illunik allanik tigusineq

Massakkuugallartoq kommune Narsarsuarmi illunik allanik, B30-p saniatigut tigunissaanik isumaqatigiissusiortoqanngilaq. Aalborgimit Aarhusimiillu ilisimatusarfiit akunnittarfinnik akigititanut B7- imilu attartornissamut soqutiginnimmata suleqatigiissitat eqqartussavaat Kommune Kujalleq Narsarsuarmi illunik allanik tigusaqassanersoq. Mittarfeqarfiit nalunaarutigaat B7 ilisimatusartunit akunnittarfittut allatuulli attartorusuttutut attartorsinnaagaat.

 

Imeq innaallagiarlu

2023-mi januaarip aallaqqaataani Nukissiorfiit kiassarnermut, imermut sarfamullu ingerlatsineq tiguaat.

Kuup ikaartarfia

Narsarsuaq eqqaaniittullu takornariaqarfittut pitsanngorsarniarlugit kommunalbestyrelse Naalakkersuisunut nalunaarutigaa Narsarsuup kuuani ikaartarfik assut pingaaruteqartoq. Kangerluup qinnguani takornarialeriffissaqqissumi aqqusineq silissarlugu Kommune Kujalliup ingerlappaa.

Kuup ikaartarfiata sananissaanut atortussat Narsap borgmesterisimasaata siunertamut atortissamaarsimasai Narsarsuarmiipput. Kommune Kujalleq ingeniørimik naliliisitsivoq, paasitippaatigullu atortut siunertamut naleqqutinngitsut. Sanaartornissamut atortussamaataagaluit savaatilinnut atorluarneqarsinnaanerussapput. Ingeniørip nalilersuinera ilanngussaniippoq.

 

Narsarsuup umiarsualivia

Narsarsuup umiarsualivia assut ajorpoq, taamaammat Kommune Kujalliup Nutarterinermut Aqutsisoqarfik attaveqaqatigeqattaarpaa umiarsualiviup nutarternissaa aserfallatsaalinissaalu pillugit. Umiarsualivik kommunimi angallannermut atortut pingaarnersaat ilagigaat kommune isumaqarpoq. Nutarterinermut Aqutsisoqarfiup paasissutissiissutigaa nutarterinissaq pilersaarusiorfigineqartoq, kisiannili suli piffissalerneqanngitsoq. Kommunalbestyrelsip umiarsualivimmut tunngatillugu Naalakkersuisut killiffimmik paasissutissiinissaannut noqqaaffigai. Attaveqaasersuutinut Naalakkersuisoqarfik Naalakkersuisumut paasissutissiissusioruttorpoq.

 

Narsarsuup Katersugaasivia

Narsarsuup Katersugaasivia namminerisamik pigineqarpoq. Katersugaasivik Mittarfeqarfiit illuutaanni B13- ip ilaaniippoq, illullu ilaa Blue Ice Explorerimit kaffisortarfittut, takornarialerivittut allaffittullu atorlugu attartorneqarpoq. Katersugaasivik ukiorpassuanni kommunimit ingerlatsinermut tapiiffigineqarnissamut qinnuteqartarpoq, taamaammat katersugaasiviup ingerlanneqarnera kommunip katersugaasiviisut allatuut ingerlanneqalersinnaanersoq kommune misissuisitsivoq. Tamatuma malitsigisaanik B13 kommunip tigusinnaassaneraa eqqarsaatersuutigineqarpoq.

 

Akunnittarfik

Akunnittarfiup tunineqarnissaanut pilersaarutinut atatillugu suleqatigiissitat kommunimut ima oqaatigaat:

• Akunnittarfik tamanut ammasumik pisiariumannittussarsiorneqassasoq tamannalu piaarnerpaamik pissasoq.

• Pisiariumannittussarsiornermi pisisussat najukkamik aallaaveqarnissaat piumasaqaatigineqassasoq.

• Ukiuni tulliuttuni ilaasut sapernusut unnuiffissaqarnissaat qularnaarneqassasoq. Akiliisinnaajunnaarpat aamma tamanna suli isumannarunnaarsinneqarsimassaaq.

• Piginnittunngortut tigusineranni sulisut suliffimminnik tigumminniinnarnissaat qulakkeerneqassasoq.

• Pisiariumannittussarsiornermi aalajangiisussanut kikkut peqataanissaat isummerfigineqassaaq. Kikkut aalajangiisartuniinissaat pillugu ataatsimiititaliaq qanoq isumaqarpa.

• Pisiariumannittussarsiornermi tunngavissat inuiaqatigiit aningaasaqarnerannut iluaqutaanerpaajusariaqarput.

Aningaasaqarnermut Ataatsimiititaliap suleqatigiissitat inassutaat aalajangiuppaat ilanngullugillu: Akunnittarfik akunnittarfiujuaannassaaq. Akunnittarfik sapinngisamik najukkamik aallaaveqarluni ingerlanneqassaaq, nunaqavissut salliutinneqarsinnaasariaqarput kiisalu piginneqatigiiffittut ingerlanneqarnissaa periarfissaqartariaqarluni. Akunnittarfimmik ingerlatsisut takornariartitsinermut kiisalu

nunani tamalaani nunatsinnilu nittarsaassinermut pikkorissuussapput. Akunnittarfik suli tuniniagaavoq, sulilu piserusuttunik neqeroortoqarani.

 

Akunnittarfiup tuniniagaanerani namminerisamik mittarfeqarnissaq pisinermi ilaassanersoq borgmesterimit Naalakkersuisumillu eqqartorneqarpoq. Apeqqulli suli amerlanerusunik apeqquteqartitsivoq:

• Heliporteqalerpat mittarfik tamakkiisumik ilaannakuusumilluunniit attaveqaataassaaq pisariaqarluinnartoq

• Mittarfik angalasunut akiliisartunut atorneqassappat Angallannermut Aqutsisoqarfimmiit akuerineqaqqaassaaq

• Mittarfik iluarsagassanngorsimaqaaq

 

Nunaqarfimmik ingerlatsineq

Teknikkimut ingerlatsiviup Narsarsuarmi attaveqaatitigut suliassani atuinermut aningaasartuutit misissussavai. Atorfeqartunut marlunnut ukiumut akissarsiassat 800.000 koruunit naatsorsuutigineqarput, taakkunani 205.000 koruunit mittarfiup heliportinngornerani ingerlatsinermut atugassat.

Upalungaarsimanermut qatserisartoqarnermullu tunngasut: Nunaqarfimmi nunaqavissut qatserisartutut atussapput, immikkut missingersuusiorfigineqassaaq. Eqqagassat assartorneqartarnissaannut angallassissutissat aputaajaatissallu naatsorsuutinut ilanngunneqassapput.

Innaallagissiorfiit pisoqqat: Illumi eqqagassaasiveqarnissaa pilersaarusiorneqassaaq.

Mittarfiit eqqaanni eqqakkanik matoorisarnermut malittarisassaqarpoq qulaajaavigineqartariaqartunik.

Kommunip allaffia illumit massakkut atukkamit nuuppat utoqqarnut pisinnaanerusunut inissiat marluk aallaqqaammulli pilersaarutaareersimasunut pireersarneqassapput.

Mittarfeqarfiit helikopterit mittarfianni arlalinnik sulisoqassaaq, taakku terminalimi aputaajaasassapput sinnerilu kommunip isumagalugit.

 

Narsarsuarmi takornarialerineq

Narsarsuup kommunimi annertuumik takornarialeriffiunera taamaaginnassasoq kommunip neriulluarfigaa. Kuup ikaartarfilernissaanut siunertaavoq savaateqarfinnut Qassiarsummut eqqaanullu takornariartitsivissaqqissunut aqqutit pitsaasut qulaakkeerneqarnissaat.

Kommunalbestyrelsip ukiumut 500.000 koruunit Qajiitanut ujaraaqqanik aqquserniornissamut immikkoortittarpai.

Qassiarsuk UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornutassiaqarfiinut ilaavoq, taavalu nunatsinni takornariagassaqqissunut Namminersorlutik Oqartussat nalunaarsugaannut ilaalluni. Inuit nunarsuarmioqatigiinnut kingornutassiaqarfinnut angalajumasut Narsarsuarmi akunnittarfimmi akunnittarsinnaassapput. Ullumikkut Qassiarsummi unnuisunut 89-inut inissaqarpoq najukkami unnuisarfiutillit neqeroorutigisaannik, taakkulu amerlanersaat angalasunut unnuisarfittut aaqqissugaapput. Hotel Narsarsuaq ullumikkut unnuisunut 150-it missaanniittunut inissaqarpoq, amerlanersaallu allanik ineqateqarfiusarnatik. Taamaaliornikkut akunnittarfik atorlugu tamaani unnuisinnaasut

marloriaatinngortinneqarsinnaapput, aamma UNESCO tunngavigalugu takornariartitsinermut iluaqutaasumik.

Greenland Travelip Qajiitat Eqalorutsit Kangilliillu takornarialeriffissatut misissorpai.

 

2026-p tungaanut Narsarsuarmut angalanissanut sinaakkutaasut

Narsarsuup mittarfia Qaqortup mittarfissaata atulernissaata tungaanut timmisartuussiffigineqarsinnaaginnassasoq aalajangiunneqarpoq. Air Greenlandip piffimmi 2023-mi/2024- mi aasakkut/ukiukkut Narsarsuup Københavnillu akornanni timmisartuussisarnini attatiinnassavai.

Icelandair 2024-p aasaata tungaanut Narsarsuup Islandillu akornanni killilersugaanngitsumik timmisartuussisassaaq. Icelandair aasaru Boeing 737 (150-inik ilaasoqarsinnaasoq) atorlugu sapaatit akunneranut ataasiarluni timmisartuussisassaaq. Maannamut Q400 (70-inik ilaasoqarsinnaasoq) timmisartoraat. Mittarfeqarfiit Icelandairillu tamanna isumaqatigiissutigaat.

Timmisartortitseqatigiiffiit mittarfiup piffissani nalinginnaannginnerusuni, soorlu sapaatit akunnerit naanerini atortarnissaanik periarfissat suunersut suleqatigiissitat eqqartorpaat. Mittarfeqarfiit paasissutissiissutigaat nutaanik sulisutaarniarneq assut ajornakusoortoq. Narsarsuarmi qatserisartut aqutsisuat ataasiinnaavoq, marlunnik suli atorfinitsitsisoqarnissaa kissaataavoq. Sulisunit qitiusunit taartaasoqartarpoq. AFIS-imi sulisut aamma ajornartorsiorput. Taamaammat sulinerup avataatigut ammasarnissamut aamma ilungersunartorfiussaaq. Sulisut arfininngornikkut sapaatikkullu sulisassagunik sulinngiffeqartarnavianngillat.

 

Amerikamiut sakkutuuisa Narsarsuarmeereernerisa kingorna torersaaneq

Suleqatigiissitat ilisimatinneqarput Illersornissaqarfiup ministeriaqarfiata Illuutinik aqutsisoqarfianit amerikamiut sakkutuuisa atortorissaarutaanik ilaatigut Narsarsuarmiittunik torersaanissamut pisareersaasoqartoq.

 

Qinikkanut inassuteqaatit

Qaqortumi mittarfiup atuutilernissaanut suliassarititaasut sivitsorneqassasut suleqatigiissitat qinikkanut inassutigaat.

 

Ilanngussat

Naalakkersuisup borgmesterillu 2022-mi marsip arfineq-pingajuanni suliassarititaasunut akuersinerat Ingeniørip kuup ikaartarfianut naliliinera