SPS -ip ataatsimeersuarnera 2016

Viceborgmester Simon Simonsenip SPS-ataatsimeersuarneranut oqalugiaataa 1. Juli 2016
1. juli 2016

Asasakka savaatillit, nersussuaatillit, tuttuutillit ilaqutaasullu.  

Siullermik Kommune Kujalleq sinnerlugu savaatillit peqatigiiffiata SPS-ip ataatsimeersuarnissinnut peqataanissamik qaaqqusissutaanut qujassuteqarfiginiarpara. Pisartoq ileqqorlu kusanartoq kommunip uangalu borgmesterip tullersortaattut uangalu nammineerlunga qilanaarisarsimavarput. Taamaattumik aallaqqaasiullugu ataatsimiiualaarnissassinnik aamma pitsaasumik angusaqarfiulluatussamillu ataatsimiinnissassinnik kissaakkusuppassi. Borgmesterimit Jørgen Wæver Johansen-imit aamma inuulluaqqorusuppassi, taannalu politikkikkut suliaqarnini peqqutigalugu ukioq manna peqqataasinnaasimanngilaq.

Nunalerinermi uumasuuteqarnermilu atugassarititaasut ineritikkiartorneqarneri
Nunaateqarnerput savaateqarnerpullu ukiut tamaasa sila peqqutigalugu unammiller-neqartoqartuarpoq, siorna ukioq sivisoqaaaq qiianarlunilu aasaaneralu sialoqarani – ukioq manna upernajaaqaaq, siallertarlunilu kiappoq. Aasaq kiallu takkunnikuupput, inunnut uumasuutinullu nuannaarutaasumik, neriuutigissavarpullu suli naammattumik siallertartuarnis-saa – narsaatini qaqqanilu ivikkat naalluartissalugit.

Ukiuni qulikkaanni kingullerni siuariartoqarsimaqaaq, uumasunik nerlersuisarnerup paarsinerullu iluanni – kiisalu piaqqiortitsinerup iluanni. Angusarissaarnarfiuvoq!

Paasivarpullu savaatillit ilaqutariit nunalerinerup takornariaqarnerullu saniatigut allanik anin-gaasarsiorfissarsiortut, tamatumanilu immikkut ittumik Sava Design maluginiarsimavara – nunatsinni nunalerinerup nunaqarfinnilu kulturip iluanni nutaaliortumik eqqarsaatersorneq.

Takusinnavarputtaaq nunami maani nerukkaatissanik katersisarneq annertusiartuinnartoq. Ullumikkut sulerulunnissigut uteriitsuunersigullu angusaqarluarsimavusi, imerterisarnisarnissarlu pisariaqarpoq. Tamannalu aqqutigalugu tunisassiorneq patajaanerulissaaq, nunaatillit tamarmik narsaatiminnik imerterisalernissaannik periarfissaqalernissaat ilutigalugu.

Narsaatit annertusarneqartuarnissaat pingaarnerutittariaqarpoq! Sulilluarneq tamanna ingerlattuassavarput, maani nunatsinni annerpaamik nerukkaatissanik naatitsisalernissaq anguniassavarput, ataaniit eqqussuinissamut taarsiullugu.
Aammattaaq katoffilinik naatitanillu tunisassiornerit uatsinnut malitassatut assersuutaalluarput, tamatumani nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup nerisassanik nunanit allanit eqqussuinermik isumalluuteqarnerput annikillisassavaa.
Aap – ilissi nunalerisut Nunatsinnut tamanut maligassiuilluatuuvusi.

Nersussuaateqarnerup annertusarneqarnissaa salliutissavarput, naasorissaasutut nutaamik inuussutissarsiuteqarfiulersoq. Suliami matumani aqqutissiuisut qutsavigissavakka, taakku nunatsinni nersussuaateqaqqilernissaq siuttuuffigisimavaat.

Kisiannili nersussuaateqarneq periarfissaqarnerpoq? Savalimmiuni immunnik, neqinik im-munnillu sivisuumik atasinnaasunik tusassiortut 15-niinnaapput, taakkulu innuttaasunut nunamiittunut imaanilu aalisartunut namminneq immuutiminnik pilersuisuupput, savalimmiormiut immuutaat maanna Qaqortumi Brugsenimi pisiarineqarsinnaavoq. Siusinnerusukkut immunnik tunisassiulernissaq eqqarsaatigisarsimavarput, maannalu piffissanngornerpa tamatuma eqqarsaatigeqqilernissaa?

Taakkuku saniatigut ukiuni qulikkaanni kingullerni Savalimmiuni nunalerinerup ineriartornerat uatsinnut isumassarssiorfissatut takusinnaanerparput?

Ukiuni kingullerni 50-sini savaateqarfiit akornanni aqquserniornerup ineriartortinneqarnera angusaqarfiulluarsimavoq. Nunaateqarnermik inuussutissarsiuteqarnerup iluani attaveqarnerup annertusaavigineqarnera pingaarutilerujussuuvoq, taamaaliornikkut sunilluunniit ineriartortitsinissaq oqinnerulersissavaa, Taamaattumik isumaqarpunga Namminersorlutik Oqartussat, SPS aamma Kommune Kujalleq suleqatigalugit aqqusinernik annertusaanissaq salliutissagaat – tamatumunngalu pisariaqartitanik aningaasaliisoqassaaq. Taamaattumik Kommune Kujal-liup kaammattuutigiussavaa Kujataani aqquserniornissamut immikkut ittumik aningaasaliisoqartalernissaa, tamaani aqquserniornissamik pilersaarutit annertuut pisariaqartunik aningaasaliiffigineqarsinnaassapput.

Angisuunik eqqarsaatersuuteqartariqarsinnaassaagut, sinnattugut piviusunngortissavagut. Tamatuma anguneqarnissaanut Kommune Kujalleq savaatilinnik suleqateqarusuttorujussuuvoq!

Siunissami nunalerinermillu politikkimi unammilligassat
Kisiannili aamma siunissami unammilligassaqaqaagut. Nunarsuaq minnerulersimavoq, nuna-lernermik tunisassianik eqqussuinermit unammillerneq angeqaaq – naatsorsuutigiinnarsinnavarpullu, unammillerneq tamanna siunissami sakkortunerulissasoq.

Ungasinngitsukkut Copenhagen Economics-ip nalunaarusiaata saqqummersup takutippaa inuussutissarsiutip tapiissutinik pinngitsuuisinnaannginnera – annertuumillu pisariaqartinneqarpoq inuussutissarsiutip iluani imminut nammassinnaanngornissaanik pisariaqartitsisoqartoq.

Isumaqarpungalu ataasiinnarmik toqqagassaqartugut, tassalu naleqqussartuartariaqartugut inuussutissarsiutip ineriartortinnissaanut, taamaalilluni inuussutissarsiutip ineriartortinnissaa, aningaasarsiornikkut unammillersinnaanngortillugu, inuiaqatigiit sinaakkutaliussaata iluanni.

Aammalu aap – nunalerinermik inuussutissarsiutitta tapiissutit pinngitsoorsinnaanngilai, soorllu aamma nunalerinerup iluarujussuani tamanna pisartoq. Ilutigaluguli nunarsuarmi tamarmi pisariaqartinneqarpoq nunalerinermut tapiissutinik pinngitsuuisinnaanerup annikillisarneqarnissaa, tamannalumi aamma maani nunatsinni politikerit saqqummiuttarpaat, taamaattumillu piumasaqaataavoq tamatuma aamma nunatsinni tunngaviusussaasoq.

Ajuusaarnaraluartumik ukiuni makkunani Neqimi savaaqqat toqoragassat ikiliartorput, tama-tumani peqqutaanngilaq tunisassiornerup kinguneqarluarpallaannginnera, kisiannili peqqutaavoq savaatillit ilaasa uniinnarnissamik toqqagaqartarnerannik. Isumaqarpunga, isumagisariaqaripput piaartumik ineriartornerup ilorraata tungaanut aallartinneqarnissaa, tassalu ilorraap tungaanut pitsaasumik ineriartortitsilernissa amerlanerusunik uumasuuteqalernikkut annerusumillu tunisassiulernissaq. Taamaalilluta suliniutigisariaqarparput nunalerinerup aningaasarsiornikkut imminut napatinnerulernissa, isumaga malillugu amerlanerusunik uumasuuteqalernikkut. Isumaqarpungalu ukiuni aggersuni periusissaq pingaarnerpaaq tassaasariaqartoq savaateqarfinni annertunerusumik tunisassiulerusuttunut aningaasaliinissap sallitittariaqarnera, taamaalillutik savaateqarfiit akilersinnaanerulersissallugit.

Kommune Kujallerlu suliami tamatumani peqataarusuppoq, savat pigineqareersu amerlisarniarlugit kiisalu savaateqarfiit matuneqarsimasut aallarteqqinniarlugit (nunani piukkunnartuni).

Neqinik naatitanillu tunisassiornerup annertusarneqarnissaannut periarfissaqarpoq – aamma Neqi A/S-ip savaaqqat toqoragassat amerlanerujussuit pisariaqartippai. Taamaattumik annertusaanissamut aallariarfissaqqissoqarpoq, savaatillit pikkorissut toqoraavillu nutaaliasoq aqqutigalugit.

Aamma nunatsinni nunalerinerup iluani tunisassiortut, tassalu ilissi, periarfissaqassaasi ineriartortitsinermik angusaqarnissassinnut, taamaaliornikkut qulakkeerneqassaaq Nunatsinni inuussutissanik tunisassiornerup annertusartuarneqarnissaa – naliliineralu malillugu tamanna pisinnaavoq savaateqarfinni ataasiakkaani tunisassiornerup annertusarneqarneragut.

Aningaasaliisoqarnissamilli periarfissaqarata ingerlaqqeriarsinnaanngilagut. Naliliivunga nuna-lerineq pillugu isumaliutissiissutip pingaaruteqartumik malitseqarneqarnissaa, taamaalilluni qulakkeerneqassaaq, siunissami atugassarititaasut isumatuut atugassaritinneqarnissaat nunatsinni nunalerinermut aningaasaliissutit eqqarsaatigalugit.

Taamaattumik Kommune Kujalliup kissaatigaa nunalerinerup ineriartortinneqarnissaanut ikiuunissaq makku aqqutigalugit:

1)Nunatsinni nunalerinerup uumasuuteqarnerullu annertusarneqarnissaat, isumatuunik aningaasaliinissamut atugassarititaasut pitsaasut aqqutigalugit;
2)Maannaa savaateqarfiit pigineqareersut tunisassiornerisa annertusarneqarnerisigut kiisalu matuneqarsimasut aallarteqqinneqarnerisigut, tamannalu aqqutigalugu
3)Nunatsinni nunalerinermit tunisassianik imminut nammassinnaasumik pilersulernissaq, maani najugaqarfinni nunatsinnilu tamani.

Peqataallunga sulissutiginiarpara anguniakkat taakku piviusunngortinneqarnissaat.

Ukiuni makkunani inatsisartunit ukiumut aningaasaliissutigineqartarput 6 mio. kr nunalerinermiik isumaliutissiissummi isummat piviousunngortinneqarnissaannut atugassat. Kommunimilu atorfilittagut aamma suleqataapput nunalerinermik isumaliutissiissutip inassuteqaataanik periusissiornerup pilersaarusiorneqarnerani, Naalakkersuisut, SPS siunnersuisarfik Nunalerinermillu isumalioqatigiissita qanimut suleqatigalugit. Qilanaarpungalu suliaq pillugu nutaarsiassanik tigusaqarnissannik.

Isumaqarpungali amerlanerusunik aningaasaliisoqartariaqartoq – pingaartumik eqqarsaatigalugit aqquserniornissanut immikkut aningaasaliisoqarnissaa.

Isumaqarpunga periarfissaqartugut Nunatsinni nunalerinerup ineriartortinneqarnissaannut ukiuni tulliuttuni pilersitsinissamut – unammilligassaqaqaarli. Aamma inuussutissarsiornermut tapiissutit aqqutigalugit nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnermi angusaqarluarsimagaluarluta ingerlaqqittariaqarpugut, savaateqarfitsinni unamminartut nutaat naammassisinnaaniar-lugit.

Namminersulernissamik suliaqarnitta ilagaat, inuussutissarsiutitta pingaarnerit namminersortumik taarsigassarsisarnissaq tunngavigalugu, tassalu nunatta karsianit annikinnerusumik taarsigassarsisalernissaq. Aammattaaq ajornartorsiutaavoq taarsigassarsiatoqaasimasunik savaatilinngorlaat tigusisarnerat, tamannalu namminersorlutik oqartussanit isiginiarneqassaaq. Paasivara, inuusuttut savaatilinngorlaat savaatiliusimasunit aningaasarsionermik ajornartorsiuteqalersimasunit akiitsutoqqanik tigusisarnerat; tamatuma nassatariinnassavaa savaatilinngorlaat nutaanik ajornartorsiuteqalernissaat. Aammami imaanngilaq aningaaserivinniit akiliisinnaannginnernik tigusisarnissaq, akiitsutoqqanillu tigusiarnissaq?

Landskarsimiinnaq aningaasaliisarneq qimattariaqarparput, namminersortumik aningaasaliisoqartalernissaanut. Aamma Kommune Kujalliup nunalerinermut inuussutissarsiuteqarnermut tapiissuteqartarnerup nutarteriffigineqarnissaa tapersersorpaa, tamatumani savaatilinnut inuusunnerusut aallartinnissaat oqinnerulissalluni.

Sapiissuseqarlutalu upperisariaqarparput ineriartornerup tamatuma nutaap iluatsinnissaa – nutarterinissarlu namminersorlutik oqartussanit pingaarnerutinneqassaaq.

Taarusupparali pingaartikkakku, inuussutissarsiornermut tapiissutit killillit iluanni periarfissaasut atussagigut sapinngisamillu pitsaanerpaamik ineriartissasugut, iluaqutaasunik pingaarnersiuinerit aqqutigalugit, savaateqarfiit aningaasarsiornikkut imminut napatissinnaanerusut anguniarlugit.

Naatitat, minkit aamma mingutsitsinngitsunik nukissiuuteqarneq

Savaateqarneq inuussutissarsiutitut suli ineriartorpoq, ullumikkullu takornariartitsineq, katoffilinik naatitanillu tunisassiorneq kiisalu nersussuaateqarneq nunalerinitta ilagilersimavaat – tamannalu usorsisimaarutigisinnaavarput.

Takusinnaavarattaaq periarfissaqarluartoq uumasut amiinik tunisassiornerup ineriartortinnissaa, tassungalu atatillugu kommunip tapersersorpaa Upernaviarsummi minikiuteqarnermik misiliinissaq.

Aammattaarli tuttuuteqarneq ineriartortittariaqarparput ullumikkornit annertunerungaartumik.

Taamaalillunga kissaatigaara, periarfissanik misissuinissarput, tunisassiornerit taakku ukiuni aggersuni pitsaanerusunik aningaasaliinissanut periarfissaqartinneqarnissaat – isummat nutaat piviusunngortissinnaniarlugit.

Aammattaaq savaateqarfippassuarni ataavartunik nukissiiuteqalernissaq periarfissaalluarpoq, taamaaliornitsigut eqqussuineq akisooq aningaasartuutikillisarsinnaassagatsigut kiisalu avatangiisitsinnik mingutitsinissaq pinngitsoortitsinnaassallugu. Savaateqarfinni ataasiakkaani angusaasartut kusanartut takusinnaasagut, sumiiffinni amerlanerujussuarni ingerlanneqarsinnaasariaqarput. Nunalerinerup ineriartortinneqarnissaanut aningaasaliissutit nutaat imermik nukissiuutinut seqernullu qinngornerinik nukissiornermut iluatsittumik atorneqarsinnaasariaqarput.

Upperaara naatsorsuutigalugulu, tamatta pimoorussinitsigut suliassarpassuarnik aggersunik aaqqiinissamut peqataaniassasugut.

Atuisunut naleqquttumik aqutsineq

Kommune Kujalliup kissaatigiuarpaa allaffissornerup eqaannerulersinnissaa allaffissornerullu atuisunut qaninnerulersinnissaa. Ersarippoq, inuussutissarsiornermut tapiissuteqartarnermi allaffissornerup atuisunutqaninnerulersinneqarnissaanik pisariaqartitsisoqartoq. Nunalerinermik allaffissorneq inissinneqartariaqarpoq sumiffimmi nunalerisoqarfiusumi!

Taamaattumik Naalakkersuisunut kaammattuutigeqqinniarpara, namminersorlutik oqar-tussani nunalerinermik aqutsisioqarfiup maani Kommune Kujallermut inissinneqarnissaa. Matumanilu Narsaq tamatumunnga piukkunnartippara, Kommune Kujalliullu Naalakkersuisunut neqeroorutigisimavaa Narsami kommunip allaffiani akeqanngitsumik allaffeqartitsinissaq.

Neqeroorut tamanna suli atuuppoq!

Tassalu taamaattumik nunalerinermik allaffeqarfik nunalerisut akornannut nuutinneqartari-aqarpoq!

Kommune Kujalliup pilersaarusiorpaa ukiuni aggersuni aalisartunut piniartunullu siun-nersuisoqalernissamut aningaasaliissuteqarnissaq. Matumani eqqarsaatigineqarsinnaaner-poq Nunalerinermik siunnersuisarfiup aamma aalisartunut piniartunullu Siunnersuisarfiup suleqatigiisinnaanissaat? Allaffimmi ataatsimi? Periarfissat misissoriartigit!

Kujataani nunarsuarmiunut kingornussassarititaq ineriartornissamut peqqinnartumut ilaasutut

Taarusuppakkalu suliniutit iluaqutaasusussat, tassalu Kujataani nunaminertanik Nunarsu-armiunut kingornussassiornissaq – tamanna aallaaveqassaaq ukiuni tuusinntilinni nunaleri-nermik kulturitsinnit. Januarimi UNESCO-mut qinnuteqaat tunniunneqarsimavoq, tassalu nunalerinermik kulturitta UNESCO-p nunarsuarmiunut kingornussassatut allattugaataanut ilanngutitinniarlugu – neriuutigaarpullu 2017-mi nalunaarsukkanut ilanngussinnaanissarput.

Nunalerineq nunarsuarmiunut kingornussassanut aallaaviummat, soorunami tamanna nunalerinerup ineriartortinneqarneqartuarnissaanut nutaanik killilersuisuunngilaq; taamaattumik siornatigutut nutaanik narsaasiornissamut, aqquserniornissanut nutaanillu asavaateqarfiliornissanut periarfissaqartuassaagut Nunarsuarmiunut kingornussassanut nunaminertaliussat iluanni.

Nunarsuarmiunut kingornussassaq tamanna pitsaassustsimut uppernarsaataassaaq, kujataani nunatta kulturittalu immikkut ittuunerinut aamma nunatta tikeraarneqarnissaanut ussassaarutaassaaq.

Nunaminertat nunarsuarmiunut kingornussassarititaasut ineriartortinneqartnissaat kommunip tapersersorpai, qularutiginngilaralu tamanna aqqutigalugu kujataa takornarissanit amerlanerusunit ornigarneqartalernissaa; Kujataata nunalerinerullu aningaasarsiorneranut iluaqutaasussamik. Taamaattumik naatsorsuutigaara, nunalerinerput ineriartortinneqassasoq Islandimi nunalerinertut, tamaani takornariaqarnermiit saniatigooralugu annertuumik aningaasarsior-fiuvoq – periuseq nunalerinermik siunissami attatiinnartitsisussaq.

Ineriartortitsinissamik isumasioqatigiinneq – oktoberip naalernerani

Kommune Kujalliup pilersaarusiorpaa nunalerinermik inuussutissarsiuteqarnerup ineriartortinneqarnissaa pillugu isumasioqatigiissitsinissaq oktoberip naanerani. Kommuni aaqqissuisoralugu – immaqa katersereernermi nalliuttorsiulaarnertalerlugu? Taamanikkussamut qilanaaraarput nunalerinermi inuusuttut nipaannik tusagaqarnissarput…
Ilissi inuusuttuususi siunisssaavusiq, siunissamili ilissi suut kissaatigaasigit?

Naggataarutigalugu kommune sinnerlugu inuussutissarsiutip ineriartorteqqinnissaa isumalluarfigaara – qilanaaraaralu savaatillit peqatigiiffiannik, Naalakkersuisunik Nunalerinermik ata-atsimiititaliamik suleqateqartuarnissarput, ukiuni aggersuni nunalerinermik inuussutissarsi-uteqarnerup ineriartortittuarnissaa pillugu pissarsiviusumik suleqatigiittuarnikkut oqaloqatigiit-tuarnikkullu.

Qujanarsuaq.