Inuiattut nalliuttorsiorneq 21. juni 2016

Inuiattut nalliuttorsiornermi Borgmester Jørgen Wæver Johansenip pilluaqqussutaa
21. juni 2016

Ullumi Inuiattut nalliuttorsiornitsinni uummammit pisumik pilluaritsi. Ullumi Inuiaat Kalaallit ataatsimoorluta ullortunersiussaagut, maanilu nunatta kujataani ataqqinarluartut siulitta nunassatut kinguaaminnut piukkussaanni kingumut ullormi maani”Seqernup Uniffia” aamma nalliuttorsiutigissavarput.

Ullortuneq siulitta pingaartillugu nalliussiuartarsimavaat. Aasivissuaqarsimapput katersuuffigisartakkaminnik, avannaamiut Taseralimmi, kujataamiut Ammassivimmi kiisalu Tunumiut Ammassalimmi, taakkunanilu kulturerput toqqammavilersimavaat. Katersuunnerit kulturikkut paarlaasseqatigiiffiusarput susassareqatigiinnermillu toqqammaviliiffiusarlutik, ullunilu makkunani aamma kujataani taamaaliussaagut.

Ulluni makkunanerpiaq - Nunatsinni tamarmi - inuiaqatigiittut nuannaarutissatta aamma ilagaat ilinniarfinni ilinniakkaminnik naammassinnissimallutik nasartaartorpassuit nasartaartussarpassuillu. Ukiuni makkunani nuannaarutigisinnaavarput inuussuttut ilinniakkaminnik naammassinnittartut ukiut tamaasa amerliartormata. Ilinniarnertuunngortut – allallu ilinniakkaminnik aallussereerlutik naammassinnittut tamaasa – tulluusimaarutigeqaagut, taakkulu tamaasa isumalluarfigalugit.

Ukiuni kingullerni maani kujataani aqqusaarsimasagut ikinngiqaat. Minnertaanngeqaarlu kommunerujussuanngortitsinerup kingorna aningaasatigut ilungersunartorsiorsimaneq imaannaanngitsoq aqqusaarsimasarput, allaat nakkutigisaalernermik kinguneqartoq, maanna pissutsit tamakku qujanartumik qaangiussimalerput. Suliffissaaleqineq qaammatit tamaasa appariartorpoq – sanaartugassatigut suliassaqarluarpugut. Qummut Siumut isigisinnanngoqqippugut, isumalluarnissamut kingumut pissutissaqaqqilerpugut. Siunissarput qanoq sanarfissanerlugu, sunalu pingaartissanerlugu tamatta peqatigiilluta oqartussaaqataaffigaarput, tamattami peqatigiilluta suliassaraarput.

Suliami tamatumani imminut pilersorsinnaneq, tamakkiisumillu imminut pilersorsinnaanngikkaanni pilersorsinnaanngornissaq suliassat pingaarnersaraat, tamatta ataasiakkaarluta suliassarput – tamatta ataasiakkaarluta akisussaaffipput. Tamannalumi aamma Nunatsinnut tamarmut atuuppoq, imminut pilersornerput annertusarsinnaanngikkutsigu aamma kiffaanngissuseqarnerulernissarput angusinnaassanngilarput – tamannalu angusinnaanngikkutsigu taava allanik isumalluuneteqarluni inuuneq pigissavarput. Taamaammat uteriisaarluta nikallujaallutalu aqqutissarsiortuartariaqarpugut, suleqatissarsiortuartariaqarpugut, niueqatissarsiortuartariaqarpugut immitsinnut annerusumik pilersorsinnaajumalluta, suliffinnik amerlanerusunik pilersitsisinnaajumalluta, kiffaanngissuseq annerusoq inuuffigisinnaajumallugu.

Tamatumani suliat tamarmik imaaliallaannaq iluatsittarnavianngillat, aamma unammilligassat amerlassaqaat. Qularutigissanngilarpullu iluatsinngitsoornerit tamaasa assuarliisut assuarleerusuttullu amerlassaqimmata. Tamakkuli uniffigissanngilavut, upperiuartariaqarparput maani nunatta kujataani periarfissarititaasut – suleqateqarluarsinnaanerpullu atorluarlugit – aamma uagut suli annertunerusumik nunatta imminut pilersornerunissaani angusaqarsinnaasugut, minnerunngitsumik ineriartornissatsinnut assigiinnerusunik periarfissinneqarutta.

Tamannami ukiuni kingullerni aalisakkanik tunisassiornerup iluani takuteqqilersimavarput, tamanna nunaateqarnerup iluani ukiuni kingullerni 100-ni takutittareersimavarput, tamannalu takornariaqarnerup iluani takutissavarput – kujataa kingumut nunatsinni takornariaqarfiunerpaanngornissaa mittarfitsigut piorsaavigineqareerutta anguniassavarput suliaralugulu, tamannalu aatsitassarsiornikkut suliffipparujussuarnik pilersitsisoqarumaarnissaani kalaallillu nunaqavissut amerlaqisut suliffigiumaagaanni takutissavarput.

Eqqaamassavarpullu inuiaqatigiit kikkulluunniit nalilersorneqartarmata sanngiinnerusortaminnut qanoq pissusilersornerat aallaavigalugu. Tamavitta ilisimaaraarput Nunatsinni suli annertuumik suliassaqarluta inuiaqatigiinni uagutsinnit pitsaannginnerusunik inuunerminni periarfissaqartitaasut sullinneqarnissaat sullinneqartariaqarnerallu eqqarsaatigalugu. Taamaammat tamatta, aamma maani kujataani, eqqaamagitigu suliniarnitsinni qanilaassuseq piorneqassanngimmat, inuusuttorpassuillu ilinniagaqarnerup iluani alloriaqqinnissaminnut ullumikkut periarfissaqanngingajattut taakkummata annertoorujussuarmik aamma inuiaqatiminnit ikorfartorneqarnissaminnik pisariaqartitsisut. Aatsaammi kivitseqatigiinnikkut inuaqatigiittut nukittuunngorsinnaavugut, atsaallu peqatiserinninnikkut nammineernerulerneq angussavarput, aatsaallu namminiilerutta kiffaanngissuseq piviusoq misigissavarput.

Aamma puigussanngilarput namminneq kajumissutsiminnik suleqataasorpassuit ukiut tamaasa inuiaqatigiinnut tunniuttagaat pillugit qujassuteqartarnissaput. Qanortoq taamatut pitsaasumik suleqataanersi ingerlatiinnarisiuk - tamanna inuiaqatigiittut pisariaqartipparput – suliat iluqutaakulooqaat, tulluusimaartittaqaatsigut assigiinngitsorpassuartigut; tamanna aamma meerartatta nunatsinni pissartanngorniuttarnerni, kingullertigullu Island-imi angusarissaarlutik takutitsilluarnerisigut, allarpassuartigullu ersertarpoq. Aamma ullumikkut tulluusimaarpunga qularnata oqarsinnaagatta ameerikkami kujallermi, ameerikkami qiterlermi ameerikkamilu avannarlermi assammik arsaattartut pikkorinnersaat kalaaliummat - maani kommune kujallermioq.
Qanortoq ullortunersiorneq tamatsinnut nuannersuugili, qularnata, isumalluarluta, siunissamullu sunniuteqaqataasinnaanerput upperalugu, akisussaaqatigiilluta Nunatta kujataa siumut qummullu kivitseqataaffigisigu, eqqaamallugu ilungersorneq nunami maani inuunermut toqqammaviujuarsimammat, kivitseqatigiinnikkullu angusassat annerummata. Soorlumi aamma maani Qaqortumi provste-usimasup Schultz-Lorentzen-ip imaa taalliamini oqaasertaleraa:
”Siumut
ingerlaniarpugut.
Siunertarisarpummi
tamavitta paasivarput,
Suli ungasikkallartoq
Ornilertigu assut.”

Naggataatsigut ullortunersiornissatsinni suleqataasut tamaasa qujaffigaakka. Aamma ukioq manna meeqqat ukiuanni nutaamik ileqqumik pilersitsiniarluta aalajangersimavugut. Taamaammat ullortunersiornermit kingullermit maannammut inunngortut tamarmik orpissaannik Kommune Kujallermiit pisiniussimavarput. Peqatigalusi alliartortussamik. Angajoqqaanngorsimasut tamarmik orpimmik kommunip sullivianut (maskinstation-imut) aallersinnaapput, eqqaamallugu orpik oqquartami ikkunneqaruni imerterluarneqartarunilu naalluarnerunissaminut periarfissaqassammat.

Tamassi ullorsiorluarnissassinnik qamannga pisumik kissaappassi, qujanaq.

Borgmesterip oqalugiaataa uani aanneqarsinnaavoq