Kommune Kujalleq aamma Qeqqata Kommuniata akornanni suleqatigiinnermut isumaqatigiissutaat

Kalaallit Nunaanni kommunit kommunillu akornanni avissaartuunnerit pineqaleruttornerisa nalaani, kommunit suleqatigiinneri sammineqarneruleqqinnissaat Kommune Kujallermit Qeqqata Kommunianiillu pingaartinneqarpoq.
26. april 2016

Tunuliaqutaq 

Kommunit marluusut nunatsinni kommunitut minnerusutut – nunami inissisimanikkut innuttaassuseqarnikkullu – suleqatigiinnissamik, misilittakkanik avitseqatigiinnissamik kiisalu kommuninut taakkunani innuttaasunut iluaqutaasussamik ineriartortitsinissamik pissusissamisoortuuneranik isiginnipput.

2009-mi kommunit kattunneqarnerisa kingorna kommunit marluullutik suleqatigiilernertik samminerulerniarlugu kiisalu annertusarniarlugu, suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqarpoq.

2013-imi ataatsimoorussamik iPads-it pillugit suliniummik aallartitsinikkut suleqatigiinneq annertusarneqarpoq, maannamullu tigussaasunik suleqatigiinnikkut ineriartortinneqartuarluni.

Kommune Kujalleq 2016-imi apriilip 24-ani 25-anilu Sisimiunut isumassarsiuutigalugi tikeraarnermini kiisalu kommunit marluusut Aningaasaqarnermut ataatsimiititaliaat 2016-imi apriilip 25-ani ataatsimeeqatigiinnerisa kingorna suleqatigiinnermut isumaqatigiissut atsiorneqassalluni.

Suleqatigiinnissamut isumaqatigiissummi tullinnguuttut sammineqarput

  • Kommunit innuttaasunik sullissinerisa pitsanngorsarneqarnissaat
  • Sulisunik piginnaanngorsaaneq ineriartortitsinerlu
  • Inuussutissarsiornikkut periarfissanik ineriartortitsineq, taamaalilluni inuiaqatigiinnut iluaqutissaq annertusarneqassalluni

Suleqatigiinnermut isumaqatigiissummi siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu anguniagaqarpoq, taamatullu tigussaasunik erngerluni naammassineqartussanik suleqatigiinnermut suliniutinik imaqarluni.

Isumaqatigiissutit pisariaqartitsineq naapertorlugu aqunneqartuupput, taamaalilluta kissaateqarnertigut suleqatigiinneq annertusarneqarsinnaallunilu annikillisarneqarsinnaasutut, suleqatigiinnermut isumaqatigiissummi tunngaviupput.

Sullissinernik pitsanngorsaaneq 

1.1. Meeqqat atuarfiinik ineriartortitsineq
Kommunit marluullutik meeqqat atuarfiinik pingaartitsisuupput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Pingaarnertut aaqqissuussaanikkut suleqatigiinneq, soorlu atuarfinni ileqqoreqqusat, atuarfinni siulersuisut akisussaaffii, atuarfiup angerlarsimaffiullu suleqatigiinnerat, akunnernik agguataarinissamut pilersaarut, MISI/PPR, pikkorissaanernik aaqqissuineq ingerlatsinerlu il.il.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu: Atuarfeqarnikkut ilinniartitsisoqarnikkullu suleqatigiinneq annertusarneqassaaq.

1.2. iPads-it pillugit suliniut
Kommunit marluusut atuartunut, ilinniartitsisunut meeqqerivinnullu iPads-inik atuilersitsinikuupput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: iPads-inik atuinerup kiisalu ilinniartitsinerup pitsanngorsarneqarnissaanut suleqatigiinnerup ingerlareersup annertusarneqarnissaa, tassani kommunini atuarfeqarnikkut aqutsinerup, qarasaasialerisoqarnikkut, qarasaasialerinermik ilinniartitsisoqarnikkut, ilinniartitsisoqarnikkut meeqqerivinnilu sulisoqarnikkut pitsaanerpaamik ingerlatsinermi misilittakkanik avitseqatigiittoqassalluni.

1.3. Suliffissaaleqineq
Innuttaasut arlaqartut akornanni suliffissaaleqineq kiisalu inuuniarnikkut tunngavinnik allanngortoqarnermik annertuumik nikerartoqarnermik kommunit marluusut misigisaqartoqarnikuupput. Suliffissanut, ilitsersuisarnermut pikkorissaqqinnernullu qitiusumik ingerlatsiviit (JVO) pillugit inatsit nutaaq naapertorlugu, kommunit annertunerusumik suliniuteqassapput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Sulisut ilinniaqqinnissaannut piginnaanngorsarnissaannut kiisalu JVO nutaaq pillugu aaqqissuussaanikkut ilusilersuinernik avitseqatigiinnissamut pitsaasunik sinaakkutinik pilersitsinissamut suleqatigiinneq.

1.4. Isumaginninnermi suleriaaseq
Isumaginninnermik immikkoortortami, assigiinngitsutigullu piginnaasaqarfitsigut, kommunit marluullutik unamminartortaqarput. Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Sulianik ingerlatseriaatsinik pitsanngorsaataasinnaasunik avitseqatigiinneq ineriartortitsinerlu
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Tigussaasunik ajornartorsiuteqarnikkut, matumanilu nalornissuteqarnikkut ikioqatigiinneq.

1.5. Angerlarsimaffiup avataanut inissiinerit ikinnerusut, angerlartitsinerillu amerlanerusut
Ilaqutariit ajornartorsiuteqartut ilaqutariittut ingerlaannarnissaat siunertaralugu ikiorserneqassasut, kommuninit pingaartinneqarpoq.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Angerlarsimaffiup avataanut inissinneqartartut amerlassusaanik killiliinissamut kiisalu angerlartitsinissamik, assersuutigalugu innarluutilinnik pingaartitsinerunissamik suleqatigiinneq.

1.6. Atuilluartuusumik avatangiisinut aaqqiissutissat
Atuilluartumik avatangiisinut aaqqiissuteqarnissaq kommuninit marluusunit pingaartinneqarpoq, assersuutigalugu eqqaavilerinikkut misiliutaasunik assigiinngitsunik suliniuteqarlutik.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Atuilluartuusumik avatangiisinut aaqqiissuteqarnerup iluani misilittakkanik avitseqatigiinneq salliutinneqassaaq.

Sulisunik piginnaanngorsaaneq ineriartortitsinerlu 

2.1. Sulisunik piginnaanngorsaaneq
Kommunit marluusut annertoqatigiikkamik sulisoqarnikkut annertoqatigiinnik sulisoqarpoq, taakkulu assigiinnik suliaqartuullutik.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Sulisunik piginnaangorsaanermut atatillugu misilittakkanik avitseqatigiinneq.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu: Kommunit marluusut ataatsimut pikkorissaasarnissaat eqqartorneqarsinnaavoq.

2.2. Sulisorisanik illuatungeriillutik atuisinnaaneq
Kommunit annerusunut marluusunut sanilliullugit minnerunerisa malitsigisaanik, kommunit marluusut sulisut taarseraannerinut kiisalu immikkut ilisimasalinnik naammattunik sulisoqarnissamut malussarinnerupput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Immikkut ilisimasalinnik sulisunik (pingaartumik inatsisilerituut, aningaasaqarnermut ilinniarsimasunik ingeniørillu) illuatungeriillutik atuisinnaanerinut annertusaaneq.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu: Allanik suliaqartartut aamma pineqarput.

2.3. Sulisunik paarlaaqatigiinneq
Kommunit marluusut sulisoqarnikkut annertoqatigiinnik sulisoqarpoq, taakkulu assigiinnik suliaqartuullutik.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Ingerlatsinermik pitsaanerpaamik imminut ilinniarfigaluni sulisunik paarlaaqatigiilluni (pingaartumik HR, akissarsialerivik, aningaasaqarneq, allatseqarfeqarneq) suleqatigiinnerup pioreersup annertusarnera.

2.4. Utaqqiisaasumik ineqarfeqartitsineq
Ingerlatsinermut aningaasartuutinik kiisalu sulinermut angalanermullu atatillugu aningaasartuutinik annikillisaanissamut kommunit marluullutik suliniuteqarput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Sulisunik paarlaaqatigiinnermi, kommunit marluusut akornanni sulinermut atatillugu angalanermi kiisalu nalinginnaasumik tikeraaqatigiinnermi utaqqiissumik inigisanik imminnut attartorfigineq aallartisarneqassaaq.

2.5. Aaqqissuussaanerup ilusilersornera
Kommunit anginerusunut marluusunut sanilliullugit, kommunit marluullutik nunami inissisimanikkut innuttaassuseqarnikkullu minnerusuupput kiisalu ikinnerusunik illoqarfeqarlutik. Tamatuma saniatigut kommunini marluusuni marlunnik pisortaanernik annertunerusunillu pisortaqatigiinnik sulisoqarput. Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Aaqqissuussaanerup ilusilersornikkut pitsanngorsaanissamut misilittakkat ineriartortitsinissallu salliutinneqassapput.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu: Politikkikkut, qullersaqarfikkut pisortaqatigiinnikkullu ataatsimut pikkorissaanikkut/paasisassarsiorluni angalaqatigiinnikkut aaqqissuussaanerup

2.6. Misissuinerit
Politikkikkut aalajangiinissamut tunngavissat pitsaanerpaaffianiisinniarlugu, inuiaqatigiinnut sammisunik misissuisarnerit qulakkeerniarlugit, ataatsimoorussamik sulisussanik ilinniagartuunik atorfinitsitsinissaq kommuninit marluusunit salliutitsisoqarpoq.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Kommunimi ataatsimi misissuinerit iluatsilluartut, kommunip aappaani aamma ingerlanneqassapput, soorluttaaq ataatsimoorussamik inuiaqatigiinnut aningaasaqarneq pillugu misissuinerit ingerlanneqassasut.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Sulianik misissuinerit kiisalu ilitsersuutinik ineriartortitsinissamut atuutilersitsinissamullu tigussaasumik suleqatigiinneqassaaq.
Siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu: Ataatsimut sulianik misissuinernik ingerlatsinerit, siunissamik pitsaanerusumik suleqatigiinnissamut periarfissanik pilersitsissaaq, tassa kommunini marluusuni ingerlatsivinni ataasiakkaani, sulisut assigiissumik sulianut paasinnissinnaassammata.

Inuussutissarsiuteqarnikkut ineriartortitsineq 

3.1. Takornariaqarnermik ineriartortitsineq
Kommunit marluusut UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut piukkussanut allattorsimaffianut kulturikkut nunap ilaanik ilanngussinikuupput, Kommune Kujalleq 2016-imi februaarip aallaqqaataani qinnuteqaatertik tunniunnikuugaat, Qeqqata Kommuniata qinnuteqaat 2017-imi februaarip aallaqqaataani tunniunnissaa naatsorsuutigaa. Suliniutit marluusut nunani issittuni siullersaallutik kulturikkut nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassatut suliniutit siullersaalissapput, Ilulissanilu Kangia UNESCO-p nunarsuarmioqatigiinnut kingornussassani pinngortitamut kingornussatut ilanngunneqarnikuusumut tapertaassallutik.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: UNESCO kulturikkut nunap ilaanik nunarsuaq tamakkerlugu takornarianit orniginartunngorsaanissamik sammiveqartumik, qinnuteqarnissamut suleqatigiinneq pioreersoq annertusarneqassaaq.

3.2. Angallannerup ilusilersugaanera – mittarfiit, umiarsualiviit/talittarfiit aqquserngillu
Angallannerup ilusilersugaanera ataqatigiissumik pingasoqiusatut annertusarlugu pilersinneqarnissaa, kommunit marluusut takorluugarivaat. Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Kommune Kujalleq-up ATV-nik
inerlavissiaqarneq/savaateqarneq pillugu misilittakkani Qeqqata Kommunianut avitseqatigiissutigissavai, Qeqqata Kommuniatalu illoqarfinni mittarfeqarneq pillugu misilittakkani Kommune Kujalleq-mut avitseqatigiissutigissallugit.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu silaannakkut imaatigullu Island-imut angallannermut attaveqaatit ineriartortinneqarnissaat aamma sammineqassapput..

3.3. Aatsitassaqarnermut immikkoortortaq
2000-ikkunnili kommunit marluullutik aatsitassarsiorfiupput, aatsitassanillu piiaavinnik nutaanik pilersitsiviusussaallutik.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Aatsitassarsiornermi suliffeqarfinnik kiisalu Namminersorlutik Oqartussanik suleqateqarnermut misilittakkanik avitseqatigiinneq, matumani IBA-mik isumaqatigiissutinik ingerlatsineq.

3.4. Pisuussutinik uumassusilinnik atuineq
Nunami imaanilu pisuussutinik uumassusilinnik ineriartortitsinissamik, kommunit marluusut annertuumik sammisaqarput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Pisuussutit uumassusillit iluini aallartitsiniarneq pillugu misilittakkanik avitseqatigiinneq

3.5. Eqimattakkaarluni suleqatigiinneq
Namminersorlutik Oqartussat ilinniarfeqarfiinik (Campus Kujalleq aamma Kommune Kujalleq-mi Inuili kiisalu Qeqqata Kommuniani KTI, ARTEK aamma Oqaatsinik pikkorissarfik) kiisalu nunatsinni højskolit marluusut najugaqarfiinik kommunit marluullutik qanimut suleqateqarput.
Siunissaq qaninnerusoq eqqarsaatigalugu: Ilinniartitaanerup, kommunip inuussutissarsiornerullu akornanni eqimattakkaarluni suleqatigiinnermi misilittakkanik avitseqatigiinneq ingerlanneqassaaq.

Attavigineqarsinnaapput 

Jørgen Wæver Johansen
Borgmesteri – Kommune Kujalleq

Hermann Berthelsen
Borgmesteri - Qeqqata Kommunia